Critical Royal Queen Seedsilta

Kirjoittajat: Steve & Dawn

Joskus elämässä onni potkii kunnolla ja hyviä asioita tapahtuu paljon normaalia enemmän. Saatat hukata vitosen, mutta löytää heti perään 20. Tai kenties ilman ennakkovaroitusta kumppanisi ehdottaakin yllättäen pitkäaikaisimman fantasiasi toteuttamista (ja ojentaa sinulle sen jälkeen hetki sitten hukkaamasi vitosen). Joskus kaikenlaista hyvää tapahtuu ilman selitystä ja kun näin sattuu käymään, on hyvä että sinulla on laatugenetiikkaa kasvamassa kasvihuoneessasi. Kuten useimmat kasvattajat tietävät, ei ole hienompaa asiaa kuin tulla onnenpotkun siunaamaksi, ja erityisesti jos asiaan liittyy rakas puutarhaharrastuksemme.

Hiljattain minua kohtasi tällainen onnenpotku. Päädyin nimittäin sattuman seurauksena lukemaan kasvatusblogia, jossa käsiteltiin jatkuvasti huippulaatua tarjoavan Royal Queen Seedsin feminisoitua Criticalia.

KASVATUSSYSTEEMI

Muutamien vaiheiden jälkeen kuusi kappaletta näitä ihmeellisiä pieniä papuja päätyi “Root Riot” klooni- ja siemenblokkeihin alta lämmitettävän propagaattorin sisään 400 watin monimetallilampun alle. Lampun kello asetettiin 18/6 valojaksolle ja sen etäisyys propagaattorista noin 60 sentin päähän. Kaksi 15 sentin tuuletinta ja 45 senttinen ionisaatiotorni pitivät huolta 1m x 1m x 2,5m kokoisen kasvatusteltan ilmanvaihdosta.

Kasvatusalustaksi koko elinkaaren ajaksi, kloonit mukaan lukien, valikoitui B'Cuzz Kilomix Atamilta extra perliitillä (10-15%) höystettynä. Ylimääräisen perliitin tarkoitus oli tukea juurten kasvua, mikä osoittautui erinomaiseksi vaihtoehdoksi Criticalin ollessa erittäin elinvoimainen ja nopeakasvuinen lajike.

KASVUVAIHE

Kolmen päivän kohdalla kaikki kuusi siementä olivat aluillaan, joten availin propagaattorin tuuletusaukot ja seuraavana päivänä nappasin alalämmityksen pois. Viidentenä päivänä istutuin taimet aiemmin mainitulla sekoituksella täytettyihin 3,5 tuuman ruukkuihin ja laskin lamppua hieman alemmas, noin 45 senttimetrin tuntumaan. Seuraavien päivien aikana jatkoin lampun portaittaista laskemista siten, että lopulta 8. päivänä taimet olivat suoraan lampun alla vain reilun 20 senttimetrin etäisyydellä siitä.

Asiat etenivät mukavasti omalla painollaan, joten 15 päivän kohdalla oli edessä kasvien siirtäminen isompiin 6 tuuman ruukkuihin. Rajallisessa tilassa operoitaessa rajatun kokoiset ruukut ovat tarpeen ja suurempiin tulisi siirtyä vain tarvittaessa.

Olin aiemmin päättänyt antaa kasvien kasvaa luonnolliseen muotoonsa (ei muokkauskeinoja), joten niiden kasvua ei pidätellyt mikään ja sitä voikin kuvailla nopeudeltaan räjähtäväksi. Niinpä 25. päivään tultaessa olikin edessä taas ruukkujen vaihto suurempaan, lopulliseen versioon. Valitsin kuudesta kasvista 4 ja istutin ne halkaisijaltaan 10 tuuman ruukkuun, joka oli tuuman tai pari normaalimallia syvempi.

KUKITUSVAIHE

Tähän asti olin ruokkinut kasvejani kahdesti Canna Terra Vegalla (8. Päivän kohdalla puolivahvuisena ja 20. päivän kohdalla täydellä annoksella. 10ml/litra). Kasvu oli niin voimakasta ettei kahdesta (varovaisesta) uudelleen istutuksesta ollut mitään näkyvää haittaa kasvunopeudelle, ja täten 28. päivän kohdalle tultaessa olikin aika sijoittaa kasvit varsinaiseen kukitushuoneeseen. Siellä ne päätyivät kahden 400 wattisen Son-T Plus lampun alle 2m x 1m x 2m (korkeus) tilaan muiden kukitettavien kasvien ja kahden 45 senttisen tuulettimen seuraksi.

Vain kuusi päivää 12-12 valohoitoa ja kaikki neljä alkoivat kukkia (ja kaksi lähti venymään), joten tässä kohtaa oli aika syöttää niille täyttä annosta Canna Terra Floresia kastelujen yhteydessä. Tässä kohtaa nappasin myös neljä pistokasta kahdesta parhaalta näyttävästä kasvista (tästä lisää myöhemmin).

Kukituksen jatkuttua 22 päivää kasvit kukkivat hullun lailla hartsin virratessa. Tässä kohtaa nostin ravinneannostuksen tuplaan, 20ml per litra, huuhdellen pelkällä puhtaalla vedellä aina joka 5. kastelun yhteydessä. Ylenmääräinen kukkiminen sai aikaan sen, että päätin antaa niille jo näin aikaisessa vaiheessa neljässä päivässä neljä annosta PK 13/14 -ravinnetta. 31. päivän kohdalla oli päivänselvää, että kaksi näistä kasveista tulisi antamaan suuren sadon. Kaikeksi onneksi olin osunut oikeaan ja ottamani pistokkaat olivat näistä kahdesta kasvista.

Seuraavan 10 päivän aikana kasvit kasvattivat massaansa tuntuvasti. Erityisen suurta painnousu oli kahden leikellyn kohdalla. 38. päivään tultaessa olin tiputtanut ravinteet normaalitasolla ja 42. päivän kohdalla pudotin ravinteet kokonaan pois ja jatkoin pelkällä vedellä. 47. päivä huomasin joidenkin kasvien emien muuttavan väriä ruskeaksi ja 51. kukkimispäivänä huomasin kasveja 8x luupilla tarkastellessani kahden lyhyimmän kasvin trikromien rupeavavan taittumaan kirkkaasta maidonväriseksi. Arvelin etteivät suuremmat kasvit voineet olla paljoa jäljessä.

KUIVATUS JA KYPSYTYS

Sinä iltana kasvit kohtasivat loppunsa. Ne katkaistiin, trimmattiin ja ripustettiin kuivumaan. Eri kasvien välillä oli eroja kasvutavassa, rakenteessa ja budien koostumuksessa; kahden suurimman kasvin budit olivat kovia mötiköitä, jotka olivat jakautuneet tasaisesti pitkin kasvia suurin nivelvälein. Pienemmissä kasveissa taas budit olivat pehmeämpiä budirakenteeltaan, mutta myös ”tiheämpiä” ja budien nivelväli oli mukavan lyhyt.

Tuoksun suhteen ei kasvien välillä eroja ollut, vaan kaikki haisivat sangen multaiselta ja mausteiselta kukkiessaan (vaikka tätä pilvessä kirjoitellessaan mieleen tulee ajatus, että kenties suuremmissa oli enemmän hasiksen/skunkin häivähdyksiä). Haju oli melko voimakas, muttei kuitenkaan varsinaisesti ongelmallinen.

Budit viettivät noin kymmenen päivää pimeän kaapin uumenissa pää alaspäin roikkuen kuivuen, minkä lisäksi on selvästi hyötyä tämän päälle lisätystä noin 20-30 päivän lasipurkissa vietetystä kypsytysjaksosta täyden potentiaalin saavuttamiseksi. Itse satoa ja vaikutuksia tarkastelemme hetken päästä käytyämme ensin läpi aiemmin mainittujen kloonien kohtalon.

KLOONAAMINEN

Kuinka moni tuntemistasi kasvattajista on hyviä kloonaamaan? Tunnen useita kasvattajia jotka osaavat repiä kasveistaan irti joka ainoan gramman kerta toisensa jälkeen vaikka silmät sidottuna, mutta jotka jäätyvät välittömästi puheen kääntyessä kloonaamiseen. Tietysti poikkeuksiakin on ja osa viherpeukaloista toistaa loistavia tuloksia kerta toisensa jälkeen ilman ongelmia. Jäätyjät menevät havaintojeni mukaan kahteen kategoriaan. Ensimmäisen kategorian tyypit pitävät kloonaamista jonkinlaisena taikuutena, joka vaatii yliluonnollisia kykyjä. Toisen kategorian kaverit taas kiinnittävät liikaakin huomiota yksityiskohtiin ja ampuvat tämän takia yli.

Näkemykseni mukaan kloonaamisen menestys riippuukin kenties enemmän puutarhurin persoonallisuudesta kuin varsinaisesta viherpeukalosta tai sen puutteesta. Asioihin hieman huolettomasti suhtautuvat lasin aina puolitäysinä näkevät onnistuvat havaintojeni mukaan suuremmalla todennäköisyydellä kuin turhan tarkasti yksityiskohtiin takertuvat tosikot. Kaikki tuntemani menestyksellä kloonaavat ovat enemmän rauhallisia, iloisia ja rentoja ihmisiä siinä missä epäonnistujat tuppaavat olemaan vähintään itsepäisiä, ellei pahempaa.

Itse asiaan, tässä seuraavat omat ohjeeni menestyksekkääseen Criticalin kloonaamiseen, vaikka tietysti näillä kloonaa aivan samalla tavalla minkä tahansa kannabiksen. Kaikkein tärkeintä on mielestäni suhtautua kloonaamiseen asenteella ”jos se ei ole rikki, ei sitä kannata lähteä korjaamaan”. Mikäli homma toimii niin anna mennä vaan liikoja pohtimatta. Kohtele kloonaamista korkeampana taiteenlajina jonka vain harvat hallitsevat ja epäonnistuminen on todennäköistä jo ennen ensi askelia. Työkaluiksi tarvitset hyvässä terässä olevan mattoveitsen, kloonausliuosta, ”Root Riot” kloonaus- ja siemenblokkeja (valmistaja Growth Technology) tai vastaavia, Nitrozyme orgaanista kasvustimulaattoria (ei välttämätön) ja pienen propagaattorin (täysin välttämätön).