Kukituksen viimeiset viikot

Kukituksen viimeiset viikot

OSA 1 / INTRO

Viikkojen kasvaneen odotuksen jälkeen kauan odotettu sadonkorjuun hetki on viimein käsillä. Kasvit ovat kasvaneet uskomattoman nopeasti niiden ensimmäisten kukintaviikkojen aikana ja ne ovat läpikäyneet todellisen muutoksen, minkä jälkeen budeja alkoi hiljalleen kehittyä. Alati kasvava määrä valkoisia karvoja ilmestyi ja muodosti pohjan kukinnoille, joita olemme odottaneet kärsimättöminä.

Viiden viikon kukkimisen jälkeen niiden pitäisi olla nyt kovia, THC:ta tihkuvia budeja, jotka jatkavat kasvamistaan, mutta jotka ovat suurelta osin kehityskaarensa lopulla. Kukoistavien kasvien tulisi vielä olla vihreitä ja THC-tuotannon käydä täysillä. Kukkien ympärillä olevat lehdet tulevat joka päivä tahmeammiksi ja niiden THC-rikkaat hartsirauhaset tulevat aikanaan päätymään kotitekoisen hasiksen raaka-aineeksi.

Sadonkorjuun kolkuttaessa ovelle meillä tulee siis olemaan kukintojen ympäriltä trimmattujen lehtien lisäksi myös suurempia THC:ta sisältäviä lehtiä, jotka laitamme sivuun kuivumaan ja odottamaan jatkokäsittelyä. Myöhemmin voimme päättää, kiinnostaako näistä tehdä esimerkiksi vesihasista tai skuffia. Tätä aihetta käsitellään sadonkorjuun osiossa.

OSA 2 / KUKITUSBOOSTERIT

Mikäli et ole antanut kasveillesi ravinteiden yliannostusta, pitäisi pelkän vilkaisun puutarhaan riittää tuomaan veden kielelle. Natikan vahvasti valaisemien budien ja lehtien kiiltävät THC-rauhaset säihkyvät kauniisti valon tanssiessa niiden pinnalla.

Koska kukituksessa olevat kasvit vaativat lisää fosforia ja kalsiumia, annamme niille PK 13-14 ravinnetta ylimääräiseksi stimulantiksi kukituksen viime hetkille. Näitä ravinteita löytyy kaikista peruslannoitteista, mutta vähemmässä määrin, joten tässä kohtaa lisäämme PK 13-14 optimaalisten tulosten takaamiseksi. Tämän seurauksena budeista kasvaa kovempia ja tiiviimpiä. Mikäli olet aloitteleva kasvattaja, on sinun parasta pitää ravinteiden peruspaketti yksinkertaisena, tarvitset NPK-peruslannoitteen (typpi, fosfori, kalsium), PK 13-14 ja juuristimulantin.

Näiden peruslannoitteiden kanssa olet enemmän kuin valmis kasvattamaan itsellesi mahtavan sadon. Mikäli kaikki näyttää menevän ilman ongelmia, voit harkita joukkoa erilaisia täydentäviä ravinteita, kuten kukitusboostereita/stimulantteja ja entsyymeitä. Näitä suhteessa kalliita tuotteita ei ole järkeä lisäillä suoralta kädeltä, sillä niistä on apua vain, mikäli kaikki on mennyt hyvin aiempien vaiheiden aikana. Uutena kasvattajana sinun projektisi on tuskin mennyt täysin ilman ongelmia, joten näiden tekijöiden sotkeminen mukaan voi hyvinkin ampua homman yli jättäen hyödyt kyseenalaisiksi.

Kun olet yrityksen ja erehdyksen kautta ottanut peruskonseptit haltuun, voi näiden tuotteiden lisääminen olla hyvinkin perusteltua tuloksia ajatellen.

Entsyymejä käytetään vanhojen ja kuolleiden juurien poistamiseen ja kasvatusalustaan lannoitteiden käytöstä johdosta kerääntyneiden suolojen poistamiseen. Kun olet käyttänyt jonkin aikaa samaa lannoitepulloa, voit huomata sen kaulaan ja korkkiin kerääntyvän pieniä valkoisia kristalleja. Nämä ovat juuri noita edellä mainittuja suoloja, joita kertyy samalla tavalla multaan. Suolojen kertymistä voi ehkäistä käyttämällä orgaanisia lannoitteita, kuten Plagron tuotteita, sillä näiden pitoisuudet ovat huomattavasti biomineraalilannoitteiden vastaavia alhaisempia.

OSA 3 / RUUKUISTA JA YHDENMUKAISUUDESTA

Käyttämiemme ruukkujen koko riippuu kasvien lukumäärästä ja kasvukauden pituudesta. Nämä tekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Mikäli kasvatustilaan tarvitsee tunkea suuri määrä kasveja, tulee meidän luonnollisesti käyttää pienempiä ruukkuja ja antaa niille vähemmän kasvuaikaa. Esimerkiksi 16 kasvia neliömetrin alalla voisi tarkoittaa sopivaksi kasvuajaksi noin 5-9 päivään. Tällä asetelmalla 5 litran ruukku olisi sopivankokoinen.

Jos taas kasvien määrän tiputtaa vaikkapa 10, niin kasvuaikaa voisi antaa 10-14 päivään ja tällöin sopiva ruukku voisi olla väliltä 7-11 litraa. Joten mitä vähemmän kasveja kasvatamme, sen suurempia ruukkuja ja pidempää kasvukautta tarvitsemme. Riippumatta minkälaisen kasvatussysteemin valitset, ei sadon suhteen suuria eroja ole luvassa kaiken mennessä putkeen. Merkittävin ero tulee sadonkorjuuseen vaadittavassa ajassa, 16 kasvia 8 viikon kukitusjaksolla kasvattaen kokonaisaika tulee asettumaan noin 2 kuukauden ja 5 päivän tuntumaan.

Jos sinulla on 10 kasvia, niin pidemmästä kasvukaudesta johtuen projektille on syytä varata noin 2,5 kuukautta. Sinulla kuluu toisin sanoen pidempi aika saman sadon kasvattamiseen. Erityisesti kaupalliset kasvattajat painottavat mahdollisimman lyhyttä kasvatussykliä. Tämän takia heidän valintansa on usein 20 kasvia per neliömetri ja 1-3 päivää kasvua ennen valojakson säätämistä kukitukselle, kasvualustasta riippuen. Tällä tavoin he voivat korjata satoa noin parin kuukauden välein, mikäli käytössä on 8 viikossa kukkimisjakson läpikäyvä lajike. Yleisesti ottaen enemmän sativaan geneettisesti painottuvat kannabikset vaativat pidempää kukitusjaksoa verrattuna indicoihin. Voit siis lajiketta valitessasi antaa mieltymystesi ohjata sinua. Mikäli sinulla on reilummin aikaa ja suosit raskaamman kroppaan iskevän pilven sijaan aktiivisempaa pilveä, voi olla perusteltua aloittaa sopivan lajikkeen hakeminen sativoiden joukosta, sillä nyrkkisääntönä näiden kukkimiseen kuluttama aika on indicoita pidempi, pyörien jossain 8-10 viikon tuntumassa. Ja sama luonnollisesti päinvastoin. On hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että siemenestä kasvatettaessa jokainen kasvi on oma yksilö, joten kasvien joukossa tulee aina olemaan niin nopeita kuin hitaitakin kukkijoita, ja heittoa löytyy varmasti yksilöiden välillä myös kukkimisen pituudessa.

Jos törmäät jossain mainintaan siitä, että kasvi on “very uniform”, tarkoittaa tämä sitä, että kasvin kehityskaaressa ja kukkimisajassa on vain vähän eroa yksilöiden välillä. Täten voit odotella, että noin 80% kasveista kehittyy samassa tahdissa, ja kun yhdenmukaisuutta on vähemmän, on hajonta kehityksessä suurempaa. Tämä yhdenmukaisuus on huomionarvoinen seikka lajiketta valitessa.

OSA 4 / ILMASTO

Kaiken kasveillesi antamiesi ravinteiden ja veden täytyy päätyä jonnekin. Vesi haihtuu kasvien lehdistä ja jää sen jälkeen kasvatustilasi ilmaan. Koska kukkimisen alkuvaiheessa kasveissa oli suhteellisen vähän lehtiä ja ne olivat kooltaan pieniä, vapautui vettä ilmaan kasveista suhteellisen vähän. Tästä johtuen kasvatustilasi ilmasto oli todennäköisemmin kallellaan enemmän liian kuivaan, kuin liian märkään. Natikan tuottama lämpö voi helposti kuivattaa ilmaa ja vihreät kasvimme kasvavat nopeammin kosteassa ilmassa, joten sinun kannattaa antaa ilmankosteuden nousta ensimmäisten viikkojen aikana hyvän kasvun takaamiseksi.

Helpoin tapa tämän tavoitteen saavuttamiseen ilman ilmankosteuttajan hankintaa on asentaa himmentimen periaatteella toimiva säädin poistoilmapumppuun. Tämän avulla voit helposti hallita ilmanvaihdon nopeutta. Himmentimen kytkeminen pumppuun on järkevä ratkaisu, sillä se antaa sinulle paremman kontrollin tilan mikroilmastoon. Toisena positiivisena puolena on mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän tehoon, ilman säätöä toimiva pumppu kun operoi aina täydellä teholla, eikä tämä läheskään aina ole tarpeellista tai toivottavaa. Säästyneen energian lisäksi huomaat eron myös alentuneessa melutasossa.

Sinulle on yksinkertaisesti hyödyksi, mikäli pumpussasi on säätömahdollisuus ensimmäisten viikkojen aikana. Pehmeämmän ja hiljaisemman toiminnan lisäksi himmentimen käyttö mahdollistaa kasveillesi paremmat kasvuolosuhteet sopivamman ilmankosteuden muodossa, ja tämä tulee näkymään myös kasvussa. Heti kun kasvisi kasvavat hieman kokoa, voit antaa pumppusi tehdä työtään suuremmalla teholla. Suuremmat kasvit vapauttavat ilmaan enemmän kosteutta, joten sinun täytyy olla tarkkana, ettei ilmankosteus pääse huomaamatta hiipimään liian korkealle budien kehityksen alettua, noin neljännen kukintaviikon kohdilla.

Liian korkea ilmankosteus yhdistettynä koviin budeihin voi helposti johtaa homeen ilmestymiseen, erityisesti viimeisten viikkojen aikana. Ilmankosteuden ollessa katossa voi kosteutta helposti päätyä budin sisään, mikä sitten kasvun jatkuessa jää sinne ikään kuin ansaan. Kosteuden päästessä hautumaan suljetussa tilassa voi helposti johtaa homeen iskemiseen. Erityisen suurta huomiota tähän kannattaa kiinnittää, mikäli kasvattamasi lajike on tunnettu kovista ja tiivistä budeistaan, sillä höttöisempään rakenteeseen verrattuna tällaiset kukinnot aiheuttavat helpommin ongelmia.

Kun näet hometta budissa, on se yhtä kuin mennyttä. Tämä johtuu siitä, että ennen ulkopuolelle ilmestymistä on home tehnyt jo hyvän aikaa tuhojaan sen budin sisällä. Kun sinulla on kauniisti kehittynyt kukinto, josta törröttää esiin outo keltainen lehti, vaikka olet varmasti huolehtinut asianmukaisista ravinteista, on sinun syytä vetää se kevyesti irti. Mikäli lehti irtoaa helposti, on kyseinen budi todennäköisesti pilalla. Tee siis itsellesi palvelus ja varmista riittävä ilmanvaihto viimeisten kukintaviikkojen aikana. Tämä on iso investointi aloittaessa, mutta samalla käytännössä pakkohankinta, mikäli mielit kasvattaa hyvälaatuista kukkaa ilman ongelmia.

Poistopumppu varmistaa lämpimän ja kostean ilman poistumisen, mutta pitää huolta myös siitä, että ahkerasti kasvua puuhaavat kaunokaisesi saavat riittävän määrän CO2-rikasta tuloilmaa kasvunsa tarpeisiin. Optimaalinen kasvu vaatii tasaisen virran uutta ilmaa. Yritä pitää huolta, että viimeisten kasvuviikkojen aikana ilmankosteus pysyy alle 50% lukemissa. Voit toki kasvattaa tilassa ilman ilmanvaihtoa pitämällä ovea raollaan, mutta tällä keinoin et saa ulosmitattua kasviesi koko potentiaalia. Jos teet jotain, kannattaa se tehdä kerralla kunnolla. Himmennin yhdessä poistopumpun kanssa antaa sinulle hyvät työkalut mikroilmaston säätelyyn, mikä taas lisää tulevan satosi tuotto-odotuksia niin laadun kuin määränkin puolesta.

OSA 5 / MELUNHALLINTA

Poistoilmapumpun ääni saattaa aiheuttaa tarpeen pohtia tarkemmin melunhallintaan liittyviä yksityiskohtia, etenkin mikäli kasvihuoneesi sijoittuu lähelle makuuhuonetta. Tähän on kaikeksi onneksi useita erilaisia tapoja. Kaikkein ensimmäisenä ratkaisuna jo mainittu himmennin. Vajaalla teholla käyvä ilmastointi tuottaa vähemmän melua, joten koita asettaa teho 75-80% tuntumaan.

Tämä on myös syy miksi aina kannattaa valita mieluummin liian suuri, kuin liian pieni pumppu. Täydellä teholla huutava pieni yksikkö pitää kovempaa meteliä kuin laiskasti potkiva suurempi pumppu. Mikäli melutaso on vieläkin liian korkea, kannattaa harkintaan ottaa pumpun sijoittaminen eristettyyn laatikkoon. Yksinkertaisena kikkana pelkkä letkun lisääminen pumpun päähän voi auttaa, sillä näin ääni ei pääse heti purkautumaan ihmisten ilmoille, vaan matkustaa hetken matkaa letkussa ennen sitä, mikä auttaa vaimentamaan melua.

Mikäli muut keinot eivät tuo toivottua tulosta, voi olla tarpeen rakentaa pumpulle oma äänenvaimennin. Nämä vaimentimet muistuttavat ulkonäöltään aktiivihiilisuodattimia, sillä kyseessä on metalliputki, joka kytketään pumpun jatkoksi. Jos lisäät tämän perään vielä pätkän letkua, lienee meluongelma suurelta osin ratkaistu.

OSA 6 / VIIMEISET 2 VIIKKOA

Suurin OSA budien kehityksestä tapahtuu ennen viikkoa 6, mikäli kyseessä on keskipitkän kukkimisjakson lajike. Viimeisten kahden viikon ajan budit kypsyvät, mutta niiden koossa ei tapahdu enää merkittäviä muutoksia. Aiemmin luunvalkeita haituvia täynnä olleet kukinnot rupeavat nyt taittumaan hitaasti kohti ruskeaa. Riippuen kasvatustilasi olosuhteista ja valitsemastasi lajikkeesta, voi tämän kypsymisprosessin kesto heitellä suurestikin.

Kun noin 80% pienistä karvoista on muuttanut väriään ruskeiksi, on aika kaivaa sakset esiin ja ruveta valmistautumaan sadonkorjuuseen. Voit vaikuttaa kukintosi tarjoaman pilven luonteeseen leikkaamalla sen hieman etuajassa. Mitä pidempään odotat, sen jumittavampaa tulee marihuanasi olemaan. Aikainen trimmaaja saa puolestaan kropan sijaan päähän tähtäävää pilveä, joten tee päätös leikkausajankohdasta preferenssiesi mukaan.

Koska usein tavoitteena on ns. kultainen keskitie, suosittelemme ajoittamaan trimmauksen jo mainitun 80% kohdille, mitä tulee kukintojen haituvien väriin. Älä myöskään unohda, että joskus valkeat karvat saattavat muuttaa väriään ympäristötekijöistä, kuten ilmankosteudesta johtuen. Muutaman ruskean karvan ilmestyminen ei automaattisesti tarkoita, että budit ovat kypsymään päin. Kuollut tai homeen saastuttama kukinto voi myös kehittää ruskeita karvoja, joten ole tarkkana. Trimmaaminen ei ole tarkkaa tiedettä, mutta yleisellä tasolla ollaan lähellä h-hetkeä, kun valtaOSA karvoista on ruskeita ja alemmilta oksilta löytyy vielä valkoisia haituvia. Tehdessäsi arviota 80% säännön perusteella sinun tulee katsoa kasvia kokonaisuutena. Mikäli haluat testata leikkaushetken vaikutusta pilven laatuun, voit tehdä leikkuun vaiheittain ja testailla vaikutuksia rauhassa budien kuivuttua.

Lopun lähestyessä voit huomata joidenkin lajikkeiden varastoivan ravinteita toisia pidempään. Esimerkiksi K2 pitää kiinni ravinteistaan, joten sinun täytyy lopettaa sen ruokkiminen noin puolitoista viikkoa ennen sadonkorjuuta. Kasvi pysyy tästä huolimatta kirpakan vihreänä ja sen karvat jatkavat tummaan taittumista budien kypsyessä pikkuhiljaa niiden saadessa mahtavan näköisen kuorrutuksen säihkyvää THC:ta.

Koska kasvilla on mullassa vielä paljon ravinteita käytettävänä (tarkka määrä riippuu mm. alustan laadusta) ja lehdetkin sisältävät ravinteita, tulee meidän lopettaa lisäravinteiden syöttö. Yleensä hyvä aika on 1,5-2 viikkoa ennen kukkimisen loppua. Vesiviljelyä harjoittaessa älä lopeta kuin vasta 5 päivää ennen trimmausta, sillä kellastuminen on nopeaa tällä menetelmällä. Mullassa tai kookoksessa viljeltäessä sen sijaan kasvualusta sisältää luultavasti melko paljon lannoitteita vielä tässä vaiheessa.

Kun lopetamme ravinteiden syöttämisen, alkaa kasvi imeä loppuja kasvualustasta irtoavia ravinteita ja kun nämäkin loppuvat, on vuorossa lehtiin varastoitujen ravinteiden vuoro. Toisin sanoen kasvilla on vielä reilusti reserviä jäljellä senkin jälkeen, kun lannoitteiden syöttämisestä on luovuttu. Lopulta kuitenkin lehdet alkavat kellastua, mikä on merkki kasvin ravinnevarastojen ehtymisestä ja kertoo samalla, että sadonkorjuuseen ehdittäessä kasviesi ravinnevarastoista on jäljellä hyvin vähän.

Noudattamalla tätä kaavaa säästät kätevästi myös muutaman viikon tai päivän lannoitekuluissa. Kellastuminen ei ole huono asia tässä kohtaa, sillä kasvin sisältämät ravinteet eivät tuo mitään lisää budeihisi. Viimeisten viikkojen aikana voit aloittaa jo suurimpien lehtien trimmauksen jakaen näin työtaakkaa pidemmälle ajalle. Tämä auttaa myös alempia kukintoja saamaan lisää valoa, joten kukaties nekin saavat vielä viimeisen kasvusysäyksen ennen loppua. Pitkä odotus on vihdoin päättymässä…