Kannabiskasvin Anatomia: Juuren Kärjestä Latvan Huippuun
Kimaltelevien trikromien, tunnusomaisten lehtien ja monimutkaisen juurisysteemin omaava kannabis kuuluu ilman pienintäkään epäilystä planeettamme kauneimpiin kasveihin. Usein kasvattajat viettävät aikaa kasvatustilassa vain kasvua seuraten ja kasvin kauneutta ihaillen.
Kukinnot vievät sattuneesta syystä usein ansaitusti valtaosan huomiosta, mutta tämä moniulotteinen kasvi on täynnä kauniita, mielenkiintoisia ja tärkeitä toimintoja ja yksityiskohtia. Kasvattajan olisi hyvä perehtyä kannabiskasvin anatomiaan. Näin toimimalla oppii lukemaan kasvia ja tulkitsemaan sen tarpeita ja signaaleja, josta on hyötyä paitsi kasvatuksen aikana, myös esimerkiksi sopivaa sadonkorjuu hetkeä määritettäessä.
Tutustu syväluotaavaan artikkeliimme ja näe kannabis täysin uudessa valossa.
MYKORRITSA
Mykorritsa eli sienirihmasto ei geneettisesti ole kannabiskasvin osa, mutta se voi muodostaa symbioottisen suhteen kannabiksen juuriston auttaen kasvia sekä selviytymään että kukoistamaan. Sieniä esiintyy luonnossa joka puolella ja monet niistä ovat liittoutuvat kasvien kanssa yhteisen hyvän nimissä. Arvioiden mukaan jopa 90 % kasvilajeista voi hyötyä sienten läsnäolosta.
TEHTÄVÄ
Mykorritsasienet muodostavat ravinteiden vaihtoon ja siitä seuraavaan keskinäiseen hyötyyn perustuvan suhteen kannabiskasvin kanssa. Nämä sienet levittävät hiuksenhienoa sienirihmastona tunnettua verkkomaista rakennetta maaperään ja erittävät entsyymejä orgaanisen materiaalin hajottamiseksi ja sen hyödyntämiseksi.
Vapautettuaan tällä menetelmällä orgaaniseen materiaaliin sitoutuneet ravinteet sienirihmasto imee ne sisäänsä ja kuljettaa edelleen kasveille. Kannabiskasvin juuret eivät itse kykene tämän kaltaiseen hajotustyöhön, joten niiden täytyy ”neuvotella” sienirihmaston kanssa päästäkseen kiinni näihin resursseihin. Kaikeksi onneksi kasveilla on kyky tuottaa sokeriyhdisteitä fotosynteesin kautta, joten liikuttelemalla näitä yhdisteitä kohti juuria kasvi tuo paikalle arvokasta kauppatavaraa. Juurissa kasvi ja sienirihmasto vaihtavat nämä energiarikkaat sokerit tarvitsemiinsa ravinteisiin ja käyttävät ne myöhemmin tärkeisiin fysiologisiin tehtäviin.
Mykorritsa toimii siis tavallaan kasvin juurisysteemin jatkeena. Se ei ainoastaan hajota orgaanista materiaalia ravinteiden vapauttamiseksi, vaan myös kuljettaa näitä tärkeitä molekyylejä kasvin ulottuville alueilta, johon kasvi yksinään ei yltäisi. Sienirihmastoa kasvattava sieni näyttelee täten merkittävää roolia kasvin ravinteidenotossa sekä maaperän biologiassa ja kemiassa.
SIJAINTI
Kasvin ja sienen symbioosi tapahtuu sienen ritsosfäärissä, jossa sienirihmasto ja juuri kohtaavat. Sienirihmasto muodostaa tuppimaisen rakenteen juuren kärjen ympärille kasvisoluja ja juuren kuorta suojaten. Sienen rihmat – yksittäiset rihmaston säikeet – levittäytyvät ympäröivään maakerrokseen yhteyksiä muodostaen ja orgaanisia aineksia hajottaen. Sienirihmasto voi tällä keinoin jopa luoda yhteyksiä eri kasviyksilöiden välille rakentaen näin biologisen verkoston.
MITEN EDISTÄÄ SIENIRIHMASTON KASVUA
Rihmasto rakentavia sieniä esiintyy monenlaisissa maaperissä. Rihmastoa tekeviä sieniä on olemassa lukemattomia lajikkeita. Toivotun symbioottisen lopputuloksen varmistamiseksi istutuksen ja uudelleen istutuksen aikana onkin syytä käyttää tunnettuja ja todistetusti tarkoitukseen soveltuvia sienilajeja.
SIEMENET
Ilman siemeniä ei ole kannabista. Nämä pienet paketit sisältävät suvunjatkamiseen vaadittavat geenit DNA:n muodossa ja mahdollistavat seuraavien sukupolvien sadot.
TEHTÄVÄ
Hedelmöitetty naaraskasvi alkaa tuottamaan yksittäistä solua eli tsygoottia. Lyhyen ajan kuluttua tämä solu jakaantuu kahdeksi soluksi, jotka jakaantuvat edelleen neljäksi soluksi tuplaten näin solumäärän uudestaan ja uudestaan nopealla aikavälillä. Tämän solujakautumisen toistuttua monen monta kertaa siemenestä muodostuu lopulta monisoluinen rakenne, alkio.
Alkio koostuu juuren alusta eli sirkkajuuresta ja kahdesta sirkkalehdestä. Siemenet vaativat oikeanlaiset olosuhteet itääkseen, olivatpa ne sitten luonnon levittämiä tai ihmisen toimesta kylvettyjä. Itämisen edellytyksenä ovat riittävä kosteus ja tarpeeksi pimeä ympäristö.
SIJAINTI
Kannabiksen siemenet kehittyvät kukintojen sisällä. Prosessi alkaa tipan muotoisen, suojuslehden muodostaman kuoren sisällä. Siemenen kypsyttyä lehti aukeaa ja paljastaa kovan ruskean siemenen, joka on valmiina levittämään geenejään.
MITEN KASVATTAA SIEMENIÄ
Suojuslehti suojelee nimensä mukaisesti kannabiksen siementä siihen asti, että se on valmis leviämään ympäristöön. Kasvattajan tulee pitää kasvin hyvin ravittuna ja nesteytettynä siemenen kehittyessä.
Kerää talteen vain siemeniä, jotka ovat täysin kehittyneitä. Nuoremmat siemenet ovat usein pienempiä ja beigen värisiä. Vanhemmat, kypsät siemenet sen sijaan ovat suurempia, väriltään tummanruskeita ja niiden pinnasta voi usein erottaa raitakuvion. Kerää siemenet talteen varovaisesti käsin ja säilö ne ilmatiiviiseen pussiin tai purkkiin.
JUURET
Juuret ovat äärimmäisen tärkeä osa kannabiskasvia. Ne tarjoavat tukea kasville, pitävät sen nesteytettynä ja antavat tukea monimutkaisille ja elintärkeille toiminnoille.
TEHTÄVÄ
Kannabiksen juuristolla on lukuisia kasvin selviytymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä tehtäviä. Ne muun muassa keräävät kasvin tarvitseman veden ja säilövät ravinteita. Oletko koskaan nähnyt myrskyn riepottelevan kasvimaan asukkeja? Sinun on syytä kiittää juuria siitä, että kasvit ovat vielä paikallaan myrskyn laannuttua.
Juuret toimivat lisäksi kommunikaatioalustana kasvin ja ritsosfäärissä vaikuttavien mikrobien välillä. Juuret eivät ainoastaan poimi maaperässä sijaitsevia irtonaisia ravinteita kasvin käyttöön, sillä valtaosa niistä on sidottuna orgaaniseen materiaaliin. Kasvi tarvitseekin höydyllisiä mikro-organismeja – bakteereja, sieniä, matoja – näiden ravinteiden vapauttamiseksi.
Kasvi rakentaa sokereita fotosynteesin aikana, ja monet näistä makeista molekyyleistä päätyvät ritsosfääriin juurten välityksellä. Sokerit houkuttelevat juuriston tuntumassa lymyäviä bakteereita. Bakteerit prosessoivat ravinteita ja vapauttavat ne sellaisessa muodossa, jota kasvin on mahdollista käyttää hyödykseen. Kasvit voivat myös käydä vaihtokauppaa sokerilla orgaanista materiaalia hajottamaan pystyvien mykorritsasienten (mainittu yllä) kanssa.
Kyllä, kasvin juuristojen voi ajatella hoitavan omaa mikrobifarmiaan. Melko vaikuttavaa, eikö vaan?
SIJAINTI
Juuret sijaitsevat varren alapäässä. Ne leviävät ympäröivään maaperään ja muodostavat lonkeroiden verkon, joka lukitsee kasvin paikalleen ja pitää huolta sen ravinne- ja vesitasapainosta.
JUURENNISKA
Kasvin varsi nousee juuriston juurenniskana tunnetusta yläosasta. Tämä osa juuristoa eroaa anatomialtaan muista juuriston osista. Juurien kudos muuttuu tässä kohtaa varren suonistoon perustuvaksi varren kudokseksi. Juurenniskan tulee altistua pienille määrille happea, joka kuuluu kasvin elämän välttämättömiin elementteihin.
MITEN HUOLEHTIA KANNABIKSEN JUURISTA
Kannabista kasvattavat kohtaavat usein juuristoon liittyviä ongelmia kastelun yhteydessä. Ylikastelu johtaa ravinteiden ja veden huonoon imeytymiseen ja juurimätään. Alikastelu taas näännyttää kasvit niiden yrittäessä huolehtia ravinteiden kuljetuksesta.
Nyrkkisääntönä sormen työntäminen multaan auttaa hahmottamaan kastelutarpeen. Kannabis tarvitsee vettä vain siinä tapauksessa, että mullan 3 ylintä senttiä ovat täysin kuivia. Voit edistää juuriston terveyttä nk. air pruning -menetelmää käyttämällä. Kasvattamalla kannabista muovin sijaan kangasruukuissa autat sitä kehittämään paksun ja ilmavan juurimassan.
HUOMIOITA KANNABIKSEEN JUURIIN LIITTYEN
Kannabiksen juuret voivat kasvaa solmuun (englanniksi root bound), mikäli se kasvaa liian pienessä astiassa. Tämä ilmiö voi johtaa puutostiloihin ja epävakaisiin, alikehittyneisiin kasveihin. Uudelleenistuta kasvit siis aina riittävän ajoissa ja sopivan kokoiseen ruukkuun.
Juuret eivät ole yksin mullassa, vaan ne jakavat kotinsa miljoonien mikrobien kanssa. Jotkut näistä voivat olla harmittomia, mutta toiset taas aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi patogeeni munasieni voi käydä juurten kimppuun ja tappaa jopa koko kasvin. Kasvattajan kannattaakin tutustua erilaisiin menetelmiin kasvualustan pitämiseksi puhtaana patogeeneistä.
MITÄ TEHDÄ KANNABIKSEN JUURILLE SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Seis! Ennen kuin heität juuret kompostiin, kannattaa tutustua niiden mahtaviin hyötyihin. Kannabiksen juuret sisältävät kokoelman kemikaaleja[1], joita on käytetty useissa kulttuureissa vuosisatojen, tai jopa tuhansien vuosien ajan teen ja tinktuuran tekoon.
Juurten sisältämät alkaloidit eivät kuitenkaan sovi kaikille, joten suosittelemme perehtymään aihetta koskevaan tietoon.
SIRKKALEHDET
Nämä pienet lehdet ovat ensimmäinen merkki kannabiksen kasvusta siemenen itämisen jälkeen. Ne puskevat ulos mullassa lehtiparina, vaikka joissain tapauksissa sirkkalehtiä voi olla myös kolme. Näiden rakenteiden vastuulla on kasvin fotosynteesin alkutaival, ja sirkkalehdet ovatkin taimen alkuvaiheen kasvun liikkeellepaneva voima.
Sirkkalehdet ovat täyttäneet tehtävänsä sen jälkeen, kun ensimmäiset varsinaiset lehdet ponnistavat eroon niiden välistä. Kasvun edetessä sirkkalehdet kellastuvatkin ja tippuvat lopulta kuolleina multaan.
VARSI
Kannabiksen varsi tarjoaa tukirangan kasvulle ja isännöi haaroja ja solmuja. Tämä keskipilari mahdollistaa kannabiksen pystysuoran kasvun ylöspäin haarojen kurkotellessa sivuille.
TEHTÄVÄ
Varsi määrittää kasvin rakenteen ja muodon. Se tarjoaa tukipisteen lehtiä kannatteleville sivuhaaroille ja oksille ja ylläpitää fotosynteesin tapahtumapaikkana toimivaa lehvästöä. Varresta löytyy myös ksyleemiä eli puusolukkoa, joka siirtää vettä juurista muihin kasvinosiin.
MUOTO
Kannabiksen varret ovat sitkeitä ja lujarakenteisia. Ne kasvavat suoraan ylöspäin ja voivat kasvaa verrattain suuriksi. Joidenkin suurempien sativoiden varsi saattaa kasvukauden lopussa muistuttaa enemmän puuta kuin pehmeää kasvikudosta.
VOIKO VARREN KASVUA MUOKATA?
Kasvattajat hyödyntävät usein latvomista luodakseen kaksi (tai useampia) päävartta yhden sijaan main-liningiksi kutsutun menetelmän avulla. Varren kasvuun voi vaikuttaa myös nk. matalan stressin muokkaustekniikoilla (LST), jolloin varsi voidaan ohjata kasvamaan vaakatasossa pintaa myötäillen. Tällöin sivuhaarat ampuvat luonnon ohjaamina suoraan ylöspäin valoa kohti. Varsien kasvunmuokkauksella on monia etuja, kuten esimerkiksi suuremmat sadot, lisääntynyt valomäärä tai parantunut ilmankierto.
MITÄ TEHDÄ KANNABIKSEN VARSILLA SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Usko tai älä, mutta myös kannabiksen varret sisältävät pieniä määriä kannabinoideja. Tämän takia niillekin löytyy kompostiin joutumista parempia käyttötarkoituksia sadonkorjuun jälkeen. Varsista voi tehdä vaikkapa teetä, uutteita THC-voita tai jopa kannabislikööriä.
SIVUHAARAT
Ilman sivuhaaroja kannabis olisi käytännössä vain tikku. Sivuhaarat mahdollistavat suuren lehvästön täynnä herkullista hartsikuorrutettua budia.
TEHTÄVÄ
Sivuhaarat tarjoavat tukitoimintoja kasville kurottaessaan ulos varresta ja tarjoten lehvästölle paikan, jossa kasvi voi suorittaa fotosynteesiä. Sivuhaaroista löytyy myös varren tapaan puusolukko ksyleemiä, joka kierrättää vettä ja ravinteita kukintojen ja lehtien välillä.
SIJAINTI
Sivuhaarat kasvavat päävarresta ja niitä löytyy lähes koko kasvin mitalta maanpäällisistä osista.
SOLMUT JA SOLMUVÄLIT
Solmulla tarkoitetaan varren ja sivuhaaran tai sivuhaarojen kohtaamispaikkaa. Kannabiksen kukinnot kehittyvät näihin tärkeisiin anatomisiin solmukohtiin. Solmujen välistä osaa kutsutaan solmuväliksi.
Korvake
Tuhansien vuosien yhteisen taipaleen jälkeen ihmiset ovat oppineet paljon kannabiksesta. Paljon on vielä kuitenkin myös hämärän peitossa, ja näin on myös kasvin anatomian osalta. Korvakkeet ovat pieniä, lehtimäisiä ulokkeita, joita kasvaa kannabiksen nivelissä, eli siellä missä sivuhaarat ja varsi kohtaavat.
Korvakkeet voivat esiintyä yksin tai pareittain, ja niiden ulkomuoto on terävän tikarimainen. Korvakkeet ja emit esiintyvät samoilla paikoilla, joten kasvattaja saattaa tulkita korvakkeet kukkimisen ensimerkeiksi.
Kasvitieteilijät eivät toistaiseksi ole täysin selvillä korvakkeiden tarkoituksesta, mutta niillä uskotaan olevan merkitystä ainakin uusien lehdenalkujen suojana.
VOIKO SIVUHAAROJEN KASVUA MUOKATA?
Aivan kuten varrenkin tapauksessa, myös sivuhaarojen kasvua on mahdollista manipuloida sato-odotusten nostamiseksi ja kasvin rakenteen parantamiseksi. Super cropping nimellä tunnettu tekniikka auttaa kasvattajaa saavuttamaan parempia tuloksia, mutta on varsin riskialtista puuhaa. Lue artikkelimme vaurioituneen varren korjaamisesta siltä varalta, että prosessi menee puihin ja vahinko on toivottua suurempaa.
MITEN HYÖDYNTÄÄ SIVUHAARAT SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Kannabiksen haaroissa on matalia kannabinoidipitoisuuksia ja niiden rakenne on varren tapainen. Näin ollen myös mahdolliset käyttökohteet noudattelevat samoja linjoja, eli hyödynnä ne teenä, ekstrakteina tai vaikkapa viherkatteena puutarhassa.
AURINKOLEHDET
Nämä suuret lehdet auttavat kasvia tuottamaan niin paljon energiaa kuin vain suinkin mahdollista. Samalla ne toimivat kannabiksen hengityselimistönä.
TEHTÄVÄ
Aurinkolehdet ovat suurin kannabiksesta löytyvä lehtityyppi. Nämä fotosynteesin voimanpesät omaavat tunnusomaisen muodon ja ovatkin helposti tunnistettavissa. Aurinkolehdissä on pieniä ilmarakoja, jotka auttavat kasvia hengittämään ja ottamaan sisään hiilidioksidia.
SIJAINTI
Aurinkolehtiä löytyy kaikista päävarresta kasvavista haaroista.
MUOTO
Kannabiksen lehtien muoto vaihtelee lajikkeen genetiikan mukaan. Sativaiset geenit omaavat normaalisti laihoja, yhdeksän kärkisiä lehtiä siinä missä indicoiden lehdet ovat useimmiten leveämpiä ja tyypillisesti 7 kärjellä varustettuja. Ruderaliksen lehdet kasvavat varren läheisyydessä ja sen lehdissä on kärkiä vain viisi, joista kaksi on tyypillisesti erittäin pieniä.
MITÄ KANNABIKSEN LEHDET VOIVAT KERTOA SINULLE
Kokeneet kasvattajat pystyvät ”lukemaan” kasvin terveydentilasta viestiviä merkkejä lehtien perusteella. Värien muutokset, käyristyvät tai kiertyvät lehdet kertovat asiaan perehtyneelle mitä ravinteita puuttuu ja viestivät yli- tai alikastelusta.
VOIKO AURINKOLEHTIEN KASVUA MUOKATA?
Aurinkolehtien harvennus on useiden kasvattajien käyttämä muokkaustekniikka. Ylimääräisten lehtien poistaminen parantaa ilmankiertoa, kasvattaa kukinnoille lankeavan valon määrää ja vähentää homeriskiä.
MITEN HYÖDYNTÄÄ AURINKOLEHDET SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Lehdet ovat kukintojen jälkeen kannabiksen toiseksi tärkein hyödynnettävä. Ne sisältävät pieniä määriä kannabinoideja, ja niistä voi tehdä esimerkiksi:
- Hasista
- Ekstrakteja
- Tinktuuraa
- Teetä
- Vihersmoothieta
- Salaatteja
SOKERILEHDET
Kannabiksen kaunista kukintoa ihastellessa huomio kiinnittyy helposti niitä ympäröiviin pieniin piikkimäisiin lehtiin. Näitä kutsutaan sokerilehdiksi. Ne voivat olla pieniä, mutta niiden tehtävä on ihan yhtä tärkeä kuin suuremmilla lehdilläkin.
TEHTÄVÄ
Sokerilehdet ovat kannabiksen biologisia aurinkopaneeleita, joiden tehtävä on tuottaa sokereita fotosynteesin kautta. Ne kasvavat kypsien kukintojen lomassa ja tuottavat sokeriyhdisteitä paikallisesti.
SIJAINTI
Sokerilehdet sijaitsevat kannabiksen kukinnoissa. Jotkin lajikkeet kasvattavat vain minimaalisen määrän sokerilehtiä, mutta toisissa lajikkeissa ne koristavat pitkiä koko päävarren mittaisia budeja.
MUOTO
Sokerilehtien muotoa voi kuvata piikkimäiseksi ja pitkäksi. Malliltaan ne muistuttavat usein keihäänkärkeä.
MITEN HYÖDYNTÄÄ SOKERILEHDET SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Sokerilehdet saavat nimensä niiden hartsista johtuvasta huurteisesta ulkomuodosta. Tämän kimaltelevan ulkomuodon aiheuttavat trikromit, jotka sisältävät suuria määriä kannabinoideja. Kannabinoidien määrä ei yllä kukintojen tasolle, mutta sitä voi kuvailla merkittäväksi ja muita kasvinosia suuremmaksi. Trimmaamisen jälkeen sokerilehtiä voi käyttää raaka-aineena vaikkapa seuraavien jalosteiden valmistamisessa:
- Jäähasis (bubble hash)
- Kannabisvoi
- Kief
TRIMMAUS
Budien korjaamisen jälkeen tarvitset trimmaussakset sokerilehtien irrottamiseksi kukinnoista parhaan lopputuloksen takaamiseksi. Trimmaustapoja on kaksi: voit trimmata budit heti niiden ollessa märkiä, tätä kutsutaan märkätrimmaukseksi, tai voit odottaa niiden kuivumista ennen tätä toimenpidettä.
KUKINNOT
Kannabiksen kukinnot ovat pääasiallinen syy kannabiksen kasvattamiseen. Tuhdilla aromilla varustetut budit ovat täynnä kasvattajien arvostamia fytokemikaaleja psykoaktiivisista kannabinoideista maukkaisiin terpeeneihin.
TEHTÄVÄ
Kannabiksen kukinnot toimittavat naaraskasvien lisääntymiselimistön virkaa. Niiden rakenne mahdollistaa siementen tuottamisen, mikäli ne pääsevät pölyttymään.
SIJAINTI
Kannabiksen kukinnot sijaitsevat varsien ja haarojen solmukohdissa.
NAARAS-, UROS- JA HERMAFRODIITTIKUKINTOJEN EROT
Kaikki kannabikset eivät tietenkään ole naaraita. Uroskasvit eivät kehitä kukintoja, vaan pussimaisia siitepölysäkkejä, jotka halkeavat kypsyttyään kahtia pöläyttäen ilmoille siitepölypilven. Tämän siitepölyn laskeutuessa naaraskukinnolle tapahtuu hedelmöittyminen, jonka seurauksena siemenet alkavat kehittyä.
Kannabiksen kasvit ovat valtaosin jaoteltavissa uroksiin ja naaraisiin, mutta joissain tapauksissa sama kasvi saattaa sisältää molempien sukupuolien lisääntymiselimistön. Tämän taustalla voi olla ympäristön aiheuttama stressi tai kasvin genetiikka. Näitä kasveja kutsutaan hermafrodiiteiksi.
POPKORNIBUDIT
Kannabiksen kasvatus ei aina mene suunnitelmien mukaisesti. Genetiikka, huonot valaistusolosuhteet tai muut kasvuympäristön puutteet voivat johtaa heikkolaatuisten kukintojen eli niin sanottujen popkornibudien kehittymiseen. Tämä riski on vältettävissä asianmukaisesti valmistautumalla.
MITÄ TEHDÄ KANNABIKSEN KUKINNOILLA SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Kannabiksen kukintojen sisältämät kannabinoidit ovat hyödynnettävissä mitä moninaisimmin tavoin. Kokeile alla olevan listan tapoja ja etsi itsellesi sopivin tapa kukinnoista nauttimiseen:
- Polttaminen
- Höyryttäminen
- Ekstraktit
- Öljyt
- Syötävät
- Teet
VERHIÖT
Kannabiksen kukinnot voivat näyttää yhdeltä kokonaisuudelta, mutta ne muodostuvat itse asiassa useista eri osista. Verhiöt ovat yksi esimerkki näistä.
TEHTÄVÄ
Nämä pisaran muotoiset rakenteet suojaavat naaraskasvin lisääntymiselimistöä. Verhiöt sijaitsevat kukinnon juuressa ja ne kuoriutuvat auki budin alkaessa kypsyä. Ensimmäiset merkit niiden kehittymisestä näkyvät esikukinnoissa juuri ennen kuin kukkiminen alkaa.
SIJAINTI
Verhiöt muodostuvat solmuihin kasvin aloittaessa muutoksen kasvuvaiheessa kukintaan.
EMIT JA LUOTIT
Emit ja luotit kuuluvat verhiöiden ohella kannabiksen kukinnoista löytyviin mikrorakenteisiin.
TEHTÄVÄ
Luotit ovat hiusmaisia rakenteita, jotka työntyvät esiin verhiöstä ja ovat kosketuksissa ympäröivän ilman kanssa. Ne jököttävät pitkinä ja vahvoina ilmaan kurotellen tavoitteenaan napata ympäristössä mahdollisesti leijuvia siitepölyhiukkasia.
MITÄ EMIT JA LUOTIT VOIVAT VIESTIÄ KASVATTAJALLE
Kasvattaja voi tutkia emien väriä yrittäen etsiä kukintojen kypsyysasteesta kertovia merkkejä. Nuorten kasvien karvamaiset emit ovat kenties hieman vihreään taittuvan valkoisia, mutta kukkimisen edetessä niiden väri muuttuu tumman oranssin, ruskean tai punaisen suuntaan budien lähestyessä sadonkorjuuta.
Emit voivat antaa osaavalle kasvattajalle viitteitä uroskasvien mahdollisesta aiheuttamasta hedelmöittymisestä. Tämän voi tehdä kuorimalla pinsettien avulla varovasti suojuslehteä emin pohjasta.
TRIKROMIT
Trikromit tekevät kannabiksesta ainutlaatuisen muihin kasveihin verrattuna. Nämä rauhaset tuottavat fytokemikaaleja, jotka ovat johtaneet kannabiksen kasvatukseen käytännössä joka puolella maailmaa.
TEHTÄVÄ
Trikromit ovat pieniä sienimäisiä rauhasia, jotka peittävät kannabiksen kukintojen pintaa ja osaa lehdistä. Ne kirnuavat esiin kannabinoideja, terpeenejä ja flavonoideja tihkuvaa hartsia. Luonnossa näiden sekundääristen aineenvaihduntatuotteiden tehtävä on suojella kasvia ympäristöuhkia kuten tuholaisia ja korkeita lämpötiloja vastaan. Hartsi edistää myös siitepölyn tarttumista kukintoihin.
Kannabinoidien tuotanto tapahtuu hehkulamppua rakenteeltaan muistuttavan trikromin päässä. Täällä kasvi rakentaa suuria määriä THC:tä, CBD:tä ja myrseenin, karyofylleenin ja pineenin tapaisia terpeenejä. Trikromien tuottamien fytokemikaalien pitoisuudet vaihtelevat reilustikin kasvin genetiikan ja ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta.
VOIKO TRIKROMEJA MUOKATA?
Muokkaaminen on kenties väärä sana, mutta kyllä, kasvattajat voivat vaikuttaa trikromien tuottamien molekyylien määrään. Keinoja tähän on lukemattomia lähtien erilaisista kasvunmuokkaustekniikoista ja hallitusta stressistä genetiikkaan, kasvualustan laatuun, valaistukseen ja ravinteisiin.
MITÄ TRIKROMIT VOIVAT KERTOA KASVATTAJALLE
Trikromien määrästä – niiden paljoudesta – voi päätellä miten vahvaa valmis budi tulee olemaan, mutta tämän lisäksi trikromit ovat tärkein yksittäinen merkki sadonkorjuun onnistuneeseen ajoitukseen. Läpinäkyvät trikromit kertovat kasvin olevan vielä nuori ja kypsymätön. Ajan myötä niiden värissä tapahtuu kuitenkin muutoksia ja läpikuultavan vaalea väri taittuu kukituksen edetessä utuisen maidonvalkeaan. Maidonvalkean värin jälkeen kypsyvät trikromit rupeavat saamaan tummempaa, meripihkanruskeaa sävyä. Kasvattajat ovat perinteisesti tavanneet korjata sadon siinä vaiheessa, kun valtaosa trikromeista on vielä maitomaisia, mutta osa on jo taittunut ruskehtavaan sävyyn.
MITÄ TEHDÄ KANNABIKSEN TRIKROMEILLA SADONKORJUUN JÄLKEEN?
Voit niin halutessasi irrottaa trikromit kukintojen ja sokerilehtien pinnoilta ja kerätä ne talteen. Tyypillisesti niistä jalostetaan erittäin vahvoja ekstrakteja, jotka tarjoavat samassa paketissa intensiiviset vaikutukset ja upean voimakkaan maun. Trikromeista jatkojalostettuja tuotteita ovat mm.
Sokerilehtien muotoa voi kuvata piikkimäiseksi ja pitkäksi. Malliltaan ne muistuttavat usein keihäänkärkeä.
