Kannabiksen Kasvatuksen Aikajana

Katsaus kannabiksen kasvatuksen 5 vaiheeseen.

Indeksi:

Kannabiksen kasvattaminen on prosessi täynnä epävarmuutta ja muuttuvia tekijöitä. Itse prosessi voidaan kuitenkin jakaa viiteen selkeään vaiheeseen, riippumatta siitä minkälaisia siemeniä käytetään.

ALKUTOIMET

Ennen kuin ryhdyt viskomaan siemeniä multaan, on syytä tehdä hieman ajatustyötä. Minkälainen kasvattaja haluat olla? Onko kasvatusprojekti tarkoitus toteuttaa ulkona vai sisätiloissa? Onko sinulla kaikki tarvittava toimivan systeemin rakentamiseen valitsemassa ympäristössä? Oletko varmistanut valitsemiesi siementen soveltuvan kasvatettavaksi valitsemassasi ympäristössä? Tähän viimeiseen pointtiin liittyen, kaikkien kasvattajien olisi syytä perehtyä eroihin autoflowerien ja normaalien valoriippuvaisten siementen välillä, sillä näiden kannabisvariaatioiden välillä on muutama merkittävä ero.

VALORIIPPUVAISET KASVIT

Tärkein valoriippuvaisen kannabiksen tunnusmerkki on sen kyky pysyä ikuisesti vegetatiivisen kasvun tilassa – kunhan valo-pimeäjakso pysyy välillä 18/6–24/0. Palaamme tähän vielä myöhemmin, mutta käytännön tasolla tämä tarkoittaa virheiden suhteen anteeksiantavampaa kasvatusprosessia. Samalla se tarkoittaa myös sitä, että voit olla varma kasviesi tuottavan parhaan mahdollisen sadon käännettyäsi ne kukitukseen. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti kääntämällä valo-pimeäjakso muotoon 12-12h, eli 12 tuntia valoa ja 12 tuntia pimeää. Toinen merkittävä etu on mahdollisuus leikeillä käytännössä ääretön määrä pistokkaita toivottujen ominaisuuksien suhteen hyvästä kasvista. Pääasiallinen argumentti valoriippuvaisia kannabislajikkeita vastaan on niiden viljelyyn kuluva aika, tähän saa kulumaan jopa 4 kuukautta. Ylimääräinen aika maksaa itsensä takaisin kuitenkin projektin lopussa, sillä lopputuote on usein vahvempi ja sadot suurempia valoriippuvaisia lajikkeita kasvatettaessa.

AUTOFLOWERING KASVIT

Tämän kannabismuodon ero verrattuna valoriippuvaisin serkkuihin käy ilmi jo nimestä. Autoflowering kannabis ei nimittäin välitä valosta tai näkemyksestäsi kukituksen ajoituksen suhteen, vaan kukkiminen alkaa itsestään geenien ohjaamana. Autoflower-lajikkeet voivat olla helpompia kasvatettavia aloittelijalle johtuen niiden automaattisesta luonteesta, jonka takia kasvattajan ei tarvitse pelata valojen kanssa. Toisaalta rajallinen vegetatiivisen kasvun vaihe johtaa siihen, että aikaa puutarhurin virheiden korjailuun ei juurikaan ole. Tämä ei ole ideaali tilanne tuoreelle kasvattajalle, mutta merkittävästi lyhyempi kokonaisaika tekee kokonaisuuden houkuttelevammaksi. Autoflowerit tuottavat yleensä vähemmän ja heikompaa satoa verrattuna valoriippuvaisiin lajikkeisiin, mutta modernit lajikkeet ja tekniikat ovat pienentäneet ja pienentävät tätä eroa.

KANNABIKSEN KASVATUKSEN 5 VAIHETTA

Nyt kun valoriippuvaisten ja autoflowerien erot ovat selvillä, voimme ryhtyä purkamaan kannabiksen elinkaarta sen eri vaiheisiin.

VAIHE 1: IDÄTYS — 1–7 PÄIVÄÄ

VAIHE 1: IDÄTYS — 1–7 PÄIVÄÄ

Kannabisprojektin menestyksen ratkaisee lopulta siihen uhrattu työmäärä, jo pelkistä siemenistä lähtien. Idätys on vaihe, jossa ensimmäinen juuri murtaa auki siemenkodan. Kestoltaan se on tyypillisesti 1–7 päivää. Märkä paperi -menetelmä on klassinen lähestymistapa, mutta miinuspuolena kasvatus alkaa siemenestä, joka on pienen pienten paperikuitujen peitossa. Voit myös istuttaa suoraan kasvualustaan, mutta siinä tapauksessa parametrien kuten lämpötilan ja kosteuden kanssa on syytä olla tarkkana heti lähdöstä.

Jos haluat pitää siemenet puhtaina ja turvassa, on suosituksemme Royal Queen Seeds Starter Kit. Sen avulla siemenet saavat itää rauhallisesti ja häiriöttä. Taimien saavutettua 2–3 cm korkeuden voit siirtää ne Starter Kitistä uuteen, paremmin kasvuun sopivaan astiaan.

VAIHE 2: TAIMI — 2 VIIKKOA

VAIHE 2: TAIMI — 2 VIIKKOA

Itämisvaiheen ohitettuaan kasvit kehittyvät pieneksi taimeksi. Tässä kohtaa ne tarvitsevat mieluusti vähintään 18 tuntia valoa vuorokautta kohti. Noin parin viikon sisällä niiden pitäisi olla vahvassa kasvussa.

Tämä on se vaihe, jossa kasvit rupeavat ensi kertaa muistuttamaan kannabista ulkomuodoltaan. Ensimmäiset sirkkalehdet ovat yksilehtisiä, mutta parin viikon kasvun jälkeen suuri osa lehdistä muistuttaa ulkomuodoltaan klassista 5–7 kärkistä hampunlehteä. Teknisesti ottaen kasvi on taimi aina siihen asti, että sillä on alhaalta laskien 5–7 lehtiparia. Oikealta näyttävien lehtien lisäksi toinen terveydestä positiivisesti viestivä merkki on niiden eloisan vihreä väri. Taimen oikealla kasvu-uralla pitämiseksi on kaksi asiaa ylitse muiden, vesi ja puhtaus. Taimet ovat vielä tässä kohtaa herkkiä, eli ne kaipaavat vain kevyttä kastelua. Puhtaat tilat, välineet ja toimintatavat puolestaan auttavat ehkäisemään kasvitautien ja homeen riskiä. Paras paikka kannabistaimelle on propagaattori, jossa ilman suhteellinen kosteus on 70% tuntumassa ja lämpöä suunnilleen 20-25°C. Valoksi tähän vaiheeseen sopii parhaiten LED tai CFL.

VAIHE 3: VEGETATIIVINEN KASVU — 2–8+ VIIKKOA

VAIHE 3: VEGETATIIVINEN KASVU — 2–8+ VIIKKOA

Kasvuvaiheeseen liittyy yleensä oleellisena osana kasvin siirto sen kasvaessa ulos alkuperäisestä ruukusta, oli se sitten kivivillakuutio tai pieni ruukku. Juuriston jatkuva kehitys ja tukeva haaroittuminen ovat kasvattajan prioriteettilistan kärjessä, sillä ne luovat pohjan myöhemmille tuloksille. Korkea ilmankosteus (~50%) on ideaali ja hieman viileämpi lämpötila luokassa 20-24°C voi osaltaan auttaa siemeniä kehittymään naaraiksi, jos kasvatat normaaleista siemenistä.

Autoflowereihin keskittyneillä kasvattajilla on vielä vähemmän aikaa, sillä suurin osa autoflowereista kiirehtii kasvuvaiheen yli 2-3 viikossa. Tästä johtuen suuri osa autoflowereita kasvattavista päätyy istuttamaan kasvinsa suoraan lopulliseen ruukkuun. Kello rupeaa tikittämään autoflowerien kohdalla itämishetkestä lähtien, joten aikaa ei ole hukattavaksi.

Valosta riippuvaiset kannabikset voivat puolestaan viettää aikaa kasvuvaiheessa teoriassa loputtomasti, kunhan olosuhteet ovat sopivat ja valoa tarjolla +18 tuntia vuorokaudessa. Tästä johtuen sisäkasvattajat voivat kasvattaa kloonaukseen tarkoitettuja äitikasveja vuosien ajan. Sama syy on taustalla myös ulkokasvattajien keväisessä istutusajankohdassa. Sisällä tai ulkona, 18 tunnin valojakso auttaa myös kloonaukseen käytettävien pistokkaiden ottamisessa.

Tämä on vaihe, jossa sinun tulisi suorittaa kasvien siirto niiden lopullisiin ruukkuihin. Pidä huoli, että kasveilla on ainakin pari viikkoa aikaa totuttautua olosuhteisiin, ennen kuin siirrät ne kukitusvalosykliin tai ulos kesäiseen aurinkoon.

Valosta riippuvaisia lajikkeita voi pitää kasvuvaiheessa viikkoja tai jopa kuukausia, joten erilaiset muokkausmenetelmät kuten FIM, LST tai ScrOG ovat mahdollisia. Autoflowereita kasvattaville aika on sen sijaan erittäin rajallista.

VAIHE 4: KUKITUS — 6–12 VIIKKOA

VAIHE 4: KUKITUS — 6–12 VIIKKOA

Tässä vaiheessa kasvattajan ja kasvien prioriteetti siirtyy budien tuotantoon ja kasvattaja voi ruveta jo varovasti haaveilemaan tulevaisuudessa odottavista huurteisista budeista. Ilmankosteutta tulisi pudottaa alemmaksi, noin 40-50% tuntumaan ja lämpötila pitää välillä 20-28°C.

Kannabis rupeaa antamaan vinkkejä sukupuolestaan kukituksen alkuvaiheessa. Tyypillisesti naaraskasvien emit rupeavat kehittymään ja niihin kasvaa ”karvoja” vinkiksi sukupuolesta.

Jos kasveja tutkiessasi silmiisi osuu mitään banaaneja tai viinirypälekimppuja muistuttavia ulokkeita kukintojen aluissa tai varressa, on kyseessä todennäköisesti uroskasvi. Mikäli banaanimaisten ulokkeiden seurana näkyy “karvoja”, on kyseessä puolestaan hermafrodiitti. Molemmissa tapauksissa sinun tulee hankkiutua eroon kasvista.

Valosta riippuvaiset kasvit siirtyvät kukkimisvaiheeseen vain valosyklin lyhentyessä. Sisätiloissa tämä hoituu asettamalla lampun ajastin 12 valoa – 12 pimeyttä sykliin.

RELATED STORY
Kukitusvaihe

Ulkona puolestaan luonto hoitaa valojen säätelyn ja kukkiminen käynnistyy kesän kääntyessä syksyyn ja päivän lyhentyessä. Pikkuhiljaa lyhenevä päivä tarjoaa luonnollisen siirtymän eri vaiheiden välillä. Pohjoisella pallonpuoliskolla marihuanaa pääsee tyypillisesti korjaamaan lokakuussa.

Autoflowerien tapauksessa valosyklillä ei ole kasveille merkitystä, vaan ne aloittavat kukkimisen ruderalis-geeniensä ohjaama yleensä kuukauden sisällä verson itämisestä. Autoflowerit suosivat +18 tunnin valomäärää vuorokautta kohti, eli niistä saa parhaat tulokset irti valomäärällä, joka estäisi valosta riippuvaisten lajikkeiden kukkimisen kokonaan.

Itse kukkimisvaihe kestää yleensä noin 7-10 viikkoa indicalle ja hybrideille, siinä missä sativaan painottuvat lajikkeet vaativat tyypillisesti 10-14 viikkoa ollakseen täysin kypsiä.

Autoflowerit puolestaan kukkivat 30-45 päivää, siirtyen lyhyen kasvukauden jälkeen pikaisesti kukintaan. Tästä johtuen feminisoidut autoflowerit ovat hyvä ensi askel noviiseille, jotka haluavat siemenistä vapaata budia.

Kannabiskasvin kypsyys on parasta tarkistaa tutkimalla tarkemmin hartsia tihkuvia budeja. Käyttämällä halpaa suurennuslasia sinun on mahdollista tarkistaa miltä hartsin peittämät trikromit näyttävät. Kun suurin osa niistä on väriltään välillä maitomaisen vaalea – meripihka läpinäkyvän sijaan, voit todeta vieneesi kasvatusprojektin onnellisesti maaliin.

Kun kasviesi marihuana on todettu kypsäksi, on aika kaivaa esiin trimmaussakset ja ryhtyä toimeen. Noin kahden viikon huoneenlämmössä ja noin 50% ilmankosteudessa suoritetun riiputtelun tai paperipussissa kuivaamisen jälkeen olet valmis. Onneksi olkoon!

Trimming

VAIHE 5: SADONKORJUU JA KYPSYTYS — 1–2 KUUKAUTTA

SADONKORJUU

Sadonkorjuu on kannabiksen kasvatuksen kenties antoisin osa suurimmalle osalle kasvattajista. Kasvien kasvun ja paisumisen tarkkailu kuukausien ajan on hypnoottista puuhaa, mutta sen jälkeen seuraava työn lopputuloksen korjaaminen on kiistämättä koko prosessin huipentuma. Kukittaminen kestää tyypillisesti 7–11 viikkoa, jonka jälkeen koittaa aika riipiä kypsät budit irti varsista. Ajoituksen kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä et halua tehdä tätä liian aikaisin ja estää kukintojen täyttä kypsymistä. Oikea ajoitus on siis äärimmäisen tärkeää, mutta onneksi sen tueksi löytyy merkkejä, joita voit käyttää oikean hetken määrittämiseen.

Eräs parhaista tavoista tähän määritystyöhön on tarttua luuppiin, suurennuslasiin tai vastaavaan työkaluun ja tutkia kasvia lähietäisyydeltä. Tarkka visuaalinen tarkastelu auttaa huomaamaan pienet muutokset, jotka saattavat jäädä huomaamatta paljaalla silmällä. Jotkut kasvattajat käyttävät kultasepän luuppia, joka on siis käytännössä suurennuslasi metallisen korin sisällä. Toiset taas suosivat digitaalisten mikroskooppien tapaisin laitteita, jotka tarjoavat käyttäjälleen tarkempaa tietoa yksityiskohdista.

Lopulta kaikkein tärkein tehtävä suurentavalle apuvälineellesi on määrittää trikromien kypsyminen, josta voit puolestaan päätellä sopivaa aikaa sadonkorjuulle. Trikromit ovat pieniä, sienenmuotoisia rauhasia kasvin pinnalla. Valtaosa kasvattajaa kiinnostavista kannabiksen aineosista on peräisin trikromeista. Tähän luokkaan kuuluu mm. suurin osa kannabinoideista ja aromimolekyyli terpeenit.

Trikromien ulkomuodossa tapahtuvat muutokset on kaikista varmin tapa määrittää satosi kypsyysaste hyvällä tarkkuudella. Trikromit on helppo havaita sillä ne muodostavat vaalean huurrepeitteen, joka koristaa kannabiksen kukintoja ja sokerilehtiä. Näiden rauhasten tarkkailu suurentavan työkalun avulla kertoo sinulle tarkasti missä kohtaa kukkimista kasvisi on menossa ja antaa samalla vinkkejä sopivaan sadonkorjuuaikaan liittyen.

Kukkimisen aiemmissa vaiheissa trikromit ovat väriltään läpikuultavia, joka tarkoittaa niiden olevan vasta kypsymässä. Kun arviolta 60% trikromeista on muuttanut väriään samean maitomaiseksi, on käsillä ensimmäinen sopiva hetki sadonkorjuulle. Tässä kypsyysvaiheessa olevat trikromit ja niiden sisältämät kannabinoidit antavat kaikkein voimakkaimman päihdevasteen ¬– pilven. Jotkut kasvattajat kuitenkin hakevat erilaista lopputulosta, jossa tapauksessa trikromien värin voi antaa taipua sameasta maitomaisesta kohti meripihkaa jopa 90%. Tällöin kannabiksen korostuvat kannabiksen rauhoittavat ja jumittavat vaikutukset.

Toinen yksinkertainen tapa kukituksen etenemisen tarkkailuun on seurata kasvin emien värin vaihtumista. Emit ovat pieniä karvamaisia rakenteita, jotka kasvatat esiin verhiöstä ja muodostavat naaraspuolisen kasvin suvunjatkamiselimistön. Hedelmöittyminen tapahtuu kasvin tässä osissa, mikäli uroksen siitepölyä on päässyt laskeutumaan naaraan päälle – äärimmäisen epätoivottava tilanne kannabista kasvatettaessa. Emit ovat valkoisia kukituksen alussa, mutta vaihtavat väriä oranssinruskeaan prosessin edetessä.

Varsinaisten budien tarkkailun lisäksi myös kannabiksen lehtiä tutkimalla voi saada vihjeitä kukkimisen etenemisestä. Mikäli et ole syöttänyt liikaa ravinteita kasvillesi kasvin loppuvaiheessa, voi lehtien värin muuttumisesta keltaiseksi havainnoida kukituksen lähestymisestä huippuaan. Keltainen väri kertoo kasvin käyttävän lehdissä vielä olevia ravinteita edistääkseen kukintojen viimeisiä kasvupyrkimyksiä. Pesemällä ravinteet ja suolot pois kasvualustasta pH-tasatulla vedellä muutamaa viikkoa ennen kukituksen päätöstä voit edesauttaa tätä viimeistenkin ravinteiden käyttöä viimeistä pisaraa myöten ja saat samalla mukavamman makuista poltettavaa.

Nyt kun tiedät milloin tarttua saksiin ja käydä budien kimppuun, on aika oppia miten trimmata ne.

VAIHE 5: SADONKORJUU JA KYPSYTYS — 1–2 KUUKAUTTA

MÄRKÄTRIMMAUS

Kannabiskasvin voi parturoida kahdella tavalla; märkänä tai kuivana. Molemmissa tavoissa on puolensa ja jokainen kasvattaja on vapaa valitsemaan parhaiten itselleen soveltuvan tavan. Märkätrimmauksessa kasvien kukintoja verhoavat sokerilehdet trimmataan pois pian kasvin katkaisemisen jälkeen, jolloin sen vesipitoisuus on korea ja kasvi tuntuu ”märältä”. Tämä on yleisimmin käytetty tapa ja kiistatta helpoin, sillä tätä menetelmää käytettäessä ei tarvita suurta tilaa, johon katkaistut kasvit laitetaan kuivamaan. Märkätrimmauksen huono puoli on puolestaan se, että se on erittäin tahmeaa puuhaa. Kukintoja koristavat hartsi peittää jo lyhyen leikkuusession jälkeen saksia ja leikkaajan käsiä. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia, sillä työkaluja apuna käyttäen kasvattaja voi kerätä talteen tämän ”saksihasiksen”, jolloin puutarhan antimia pääsee maistelemaan tuoreeltaan.

KUIVATRIMMAUS

Kuivatrimmauksen voi aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun koko sato on kuivunut kunnolla ja alun perin kasvin rakenteessa olleesta vedestä on jäljellä kukinnoissa ja lehdissä vain rippeet. Kuivien budien kuivaaminen on armeliaampaa puuhaa saksille, sillä niiden käyttökelvottomaksi kyllästäminen hartsilla vie tätä menetelmää käytettäessä huomattavasti pidempään. Kuivien budien saksiminen ei kuitenkaan ole helppoa hommaa, joka usein johtaa ulkonäöltään rumempaan lopputulokseen. Esteettisesti heikomman lopputuloksen lisäksi kuivatrimmauksen miinuspuoliin kuuluu sen suurempi tilantarve. Kasvattajat ripustavat usein irtileikatut haarat roikkumaan lämpötilakontrolloituun huoneeseen esimerkiksi siimalla siten, että ne saavat nauttia riittävästä ilmanvaihdosta kunnes ovat saavuttaneet sopivan kuivuusasteen.

BUDIEN KYPSYTTÄMINEN

Nyt kun sadonkorjuu ja trimmaus on tehty, on aika kypsyttää kukinnot. Kypsyttäminen on oleellinen osa laadukkaan kannabiksen tuottamista, sillä sen aikana kukinnoista saadaan pois viimeisetkin vesijäämät minimoiden näin homeriski ja pidentäen käyttöaikaa. Kypsyttäminen on myös avainasemassa mitä tulee budisi makuun ja laatuun, sillä sen ansiosta lopputuote on miellyttävän pehmeää ja tykkiä poltettavaa.

Jos valintasi kohdistui trimmausvaiheessa kuivatrimmaukseen, on budisi valmiina tätä vaihetta varten välittömästi viimeisten lehtien irrottua. Jos taas märkätrimmasit satosi, tulee sinun antaa budien kuivua kunnolla ennen niiden kypsyttämistä.

  • Kypsyttäminen alkaa budien levittämisellä pahvin, sanomalehden tai ideaalitilanteessa jonkinlaisen ritilän päälle. Mihin tahansa valintasi kohdistuukin, on tärkeää että kukinnot on levitetty mahdollisimman laajalle alueella ja että ne pääsevät kosketuksiin mahdollisimman suuren raikkaan ilmamäärän kanssa. Tähtää tasaiseen 21°C lämpötilaan ja 50% suhteelliseen ilmankosteuteen varmistaaksesi pidempi, mutta hienovarainen kuivumisprosessi, jonka lopputuloksena on mahdollisimman aromikas tuote.
  • Kukintojen ollessa kuivia voit siirtyä varsinaisen kypsytyksen pariin. Tätä varten tarvitset ilmatiiviitä lasipurkkeja, joiden tehtävä on pitää homeen riski mahdollisimman pienenä. Täytä purkit siten, että tyhjää tilaa jää ylös ⅔ verran. Tämä tarjoaa täydelliset olosuhteet ylimääräisen klorofyllin ja sokerien hajoamiseen, joka puolestaan on edellytys pehmeälle polttelukokemukselle.
  • Ensimmäisten parin viikon aikana sinun tulisi avata purkki pari kertaa päivässä, ottaa budit pois sieltä ja tarkistaa ne hämähäkinseitiltä muistuttavan homeen varalta. Jos huomaat mitään epäilyttävää, ota budi pois ja heitä se roskiin. Purkkien availu auttaa myös pitämään siellä olevan ilman raikkaana.
  • Muutaman viikon jälkeen tarve tarkkailla budien kypsymistä vähenee merkittävästi; mitä kuivempia ne ovat sen vähemmän sinun tarvitsee pelätä hometta. Tässä kohti purkkeja tarvitsee avata lähinnä ilmanvaihtosyistä, joten muutaman kerran viikossa riittää aivan mainiosti. Muutama viikko lisää ja budisi ovat virallisesti kypsiä ja valmiina poltettavaksi. Jotkut kasvattajat kuitenkin valitsevat pidentää kypsytykseen käytettävää aikaa tähdäten ensiluokkaiseen laatuun. Voit testata budien makua polttamalla kypsytyksen eri vaiheissa ja tällä tapaa mahdollisesti löytää itsellesi parhaiten toimivan toimintamallin.

Mikäli tarkemmat kuivaamiseen ja kypsytykseen liittyvät vinkit kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa aihetta käsittelevään blogeihimme.

Royal Queen Seeds Genetics

Royal Queen Seeds tuottaa euroopan parhaimpiin kuuluvia kannabiksensiemeniä varmistaen, että kasvattajat pääsevät kiinni maailman hienoimpiin kannabislajikkeisiin.

Buy at RQS

OLETKO 18-VUOTIAS TAI YLI?

RoyalQueenSeeds.com sivuston sisältö soveltuu vain aikuisille ja on täten varattu vain 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille.

Pidä huoli, että olet ajan tasalla asuinmaasi vallitsevan lainsäädännön suhteen.

Klikkaamalla SISÄÄN vahvistat
olevasi yli
18-vuotias