Miksi kannabiksen dekarboksylointi on niin tärkeää

Fytokemikaalit, joita tavataan raa'assa kannabiksessa, ovat hyvin erilaiset kuin ne, joita löytyy savussa sytytettyäsi budisi palamaan. Jos kertoisimme, ettei raakojen kannabiksen kukkien syöminen päihdytä, uskoisitko?

Totuus on, ettei raaka kannabis sisällä psykotrooppisia molekyylejä tai ennemminkin se sisältää niitä äärimmäisen vähän. Psykotrooppisten molekyylien sijaan tuoreet, tahmeat budit sisältävät runsaasti esiastekemikaaleja, jotka tunnetaan nimellä kannabinoidihapot. Vaaditaan lämmön aikaansaama molekyylireaktio – dekarboksylaatio – muuttamaan ei-psykotrooppiset kannabinoidihapot tutuiksi ja rakastamiksimme kannabinoideiksi.

Jatka lukemista oppiaksesi kaiken dekarboksylaatiosta. Tulemme käymään läpi tarkan mekanismin, jolla dekarboksyloit omat kukkasi sekä sen, miksi sinun tulisi dekarboksyloida CBD:tä runsaasti sisältäviä lajikkeita.

Dekarboksylaatio: mitä se on?

Sana dekarboksylaatio kuulostaa joltain monimutkaiselta termiltä, jonka olet oppinut kemian tunnilla (ja sittemmin unohtanut). Huolimatta siitä miltä se kuulostaa, nimi itse asiassa kuvaa hyvin yksinkertaista kemiallista prosessia, joka toimii koko kannabiskokemuksen pohjana.

Kannabisharrastuksen aloittaminen herättää usein uudelleen henkiin monen polttelijan ja kasvattajan kiinnostuksen tieteeseen. Valjasta käyttöösi intohimosi pilveen ja lue, mitä tarkalleen ottaen tapahtuu, kun yhdistät tulen ja kotona kasvattamasi budit.

• Mitä ovat kannabinoidihapot?

Tarkastellessasi budejasi lähemmin olet todennäköisesti huomannut kerroksen pieniä, kiteisiä rakenteita. Nämä rauhaset – jotka tunnetaan trikomeina – työskentelevät ajan mittaan pumpaten ulos hartsia joka on pullollaan kannabinoidihappoja, kuten THCA:ta ja CBDA:ta.

Kannabistieteen jatkaessa edistymistään ovat tutkijat havainneet näiden molekyylien saavan aikaan omia ainutlaatuisia vaikutuksiaan. THCA ei kuitenkaan saa aikaan psykotrooppisia vaikutuksia, eikä juuri hyödytä heitä, joiden toiveena on päihtyä.

Kun kohdistat liekin jointtisi päähän tai painat vaporisaattorisi painiketta, altistat nämä molekyylit korkeille lämpötiloille. Tämä lämpö aiheuttaa sitten karboksyyliryhmän hajoamisen – tämä on lyhyt prosessi, joka tunnetaan myös nimellä dekarboksylaatio. Tämä muuttaa THCA:n, CBDA:n ja muut kannabinoidihapot niitä vastaaviksi kannabinoideiksi (eli THC:ksi, CBD:ksi jne.) tarjoten käyttäjille niiden tutut vaikutukset.

• Missä lämpötilassa dekarboksylaatio tapahtuu?

Dekarboksylaatio tapahtuu yleisesti samassa lämpötilassa sekä CBDA:n että THCA:n tapauksessa. Kun niitä altistetaan tasaisesti 110 °C:een lämpötilalle 30–45 minuutin ajan, muuntuvat ne CBD:ksi ja THC:ksi. Tämä lämpötila on kuitenkin tarpeeksi alhainen pitääkseen aromaattiset terpeenit ja muut toivotut fytokemikaalit ehjinä.

• Dekarboksylaation hyödyt

Dekarboksylaatiolla on lukuisia etuja. Vaikka polttaminen muuttaakin välittömästi THCA:n THC:ksi, on kannabiksen dekarboksyloinnilla jo ennen polttamista hyötynsä.

Kannabinoidien aktivointi

Dekarboksylaatio aktivoi kannabiksen psykotrooppisen elementin (THC:n) sekä sen terveyttä edistävät rakenneosat (CBD jne.). Dekarboksylaatio käy automaattisesti polttamisen ja vaporisaattorin käyttämisen yhteydessä, mutta syötävät kannabisherkut vaativat hieman kattavampaa valmistelua jotta niiden tehot saadaan irti.

Taudinaiheuttajien ehkäisy

Dekarboksylaatio tarjoaa myös suojaavia vaikutuksia. Vaikka kannabiksen kukat ovatkin yleisesti ottaen paremmassa turvassa kasvusyklinsä loppupäässä, voivat taudinaiheuttajat iskeä budeihin vielä niiden säilytyksenkin aikana. Dekarboksylaatio auttaa poistamaan kosteutta kannabiksen kukista, mikä minimoi riskin siitä, että mikrobiset taudinaiheuttajat pääsisivät pilaamaan satosi.

• Miksi CBD-lajikkeet täytyy dekarboksyloida

Aivan kuten sinun täytyy dekarboksyloida runsaasti THC:tä sisältävä pilvi tunteaksesi sen vaikutukset, hyödyt prosessista myös CBD-kukkien kohdalla. CBDA muuntuu CBD:ksi dekarboksylaatio-prosessissa. Vaikka CBDA:n on havaittu saavan aikaan joitain mielenkiintoisia vaikutuksia, tarjoaa CBD huomattavasti enemmän paremmin ymmärrettyjä etuja. Ennen kuin valmistat syötäviä herkkuja, uutteita tai öljyjä CBD-budejasi käyttäen, niin varmista että dekarboksyloit ne parhaiden tulosten aikaansaamiseksi.

Dekarboksylaatiolämpötila THC:lle ja CBD:lle

Dekarboksylaatiolämpötilat ovat suureksi osin samat useimmille merkittävimmistä kannabinoideista. Kuten jo mainitsimme, 30–45 minuutin ajan ylläpidetty 110 °C:een lämpötila hoitaa homman.

Kannabinoidien, terpeenien ja flavonoidien kiehumispisteet

Monet kannabiksen polttajat sekoittavat dekarboksylaatiolämpötilan haihtumispisteeseen (kiehumispisteeseen). Vaikka vaporisaattoria käyttäessä tapahtuu luonnostaan dekarboksylaatiota, voivat eri kannabinoidien, terpeenien ja flavonoidien kiehumispisteet vaihdella huomattavastikin riippuen kunkin fytokemikaalin haihtuvuudesta.

Tarkasta suositellut lämpötila-asetukset alta, kun seuraavan kerran haluat höyrystää kannabiksesi vaporisaattorilla.

• Kannabinoidit

Kannabinoidit haihtuvat eri lämpötiloissa, mikä tarkoittaa sitä, että tarkoilla lämpötila-asetuksilla varustetuilla vaporisaattoreilla voidaan tavoitella tiettyjä kannabinoideja. Vaihtele lämpötilaa riippuen siitä, millaista lajiketta poltat – tulet huomaamaan eri asetusten toimivan paremmin runsaasti THC:tä ja CBD:tä sisältäviä budeja poltellessasi.

• Terpeenit

Terpeenit ovat kunkin kannabislajikkeen herkullisten ja ainutlaatuisten makujen pohjana. Lisäksi nämä molekyylit toimivat yhteisvaikutuksessa kannabinoidien kanssa tehostaen niiden vaikutuksia.

• Flavonoidit

Myös flavonoidit toimivat kannabiksen kompleksisen fytokemian täydentäjinä. Nämä molekyylit liitetään muun muassa antioksidanttisiin vaikutuksiin. Jotkin niistä esiintyvät koko kasvikunnassa, kun taas toiset ovat vain kannabikselle ominaisia.

Kiefin ja tiivisteiden dekarboksyloiminen

Kief ja kannabistiivisteet tarjoavat pelkkien kukkien nauttimista voimakkaamman kokemuksen. Kasvattajat keräävät yleensä kiefiä käyttäen grindereitä tai siiviläastioita, mikä tarkoittaa sitä, etteivät trikomit altistu korkeille lämpötiloille prosessin aikana. Lisäksi joissain tiivisteiden valmistusmenetelmistä ei saavuteta dekarboksylaatiolämpötilaa.

Varmistaaksesi maksimaalisen tehon suosittelemme käyttämään samaa menetelmää, joka kuvattiin yllä dekarbolysoidaksesi kannabisbudisi tai kiefisi ennen näiden tuotteiden valmistamista.

Kuinka dekarboksyloida kannabista

Polttajien ja höyrystäjien tapauksessa tapahtuu dekarboksylaatio luonnollisesti itse nauttimisprosessin tuloksena. Vaikkakin pilvesi sytyttäminen lieskoihin on huomattavasti vähemmän sivistynyt keino, kuin jotkin alla esittelemistämme tavoista, dekarboksyloi se välittömästi kannabinoidit ja terpeenit. Tämä mahdollistaa sen, että pääset heti paikalla hyötymään prosessin vaikutuksista. Tällä menetelmällä tuotetun äärimmäisen kuumuuden tiedetään tuhoavan joitain herkimmistä molekyyleistä. Vaporisaattorin käyttäminen on hieman hallitumpi menetelmä; siinä laitteet lämmitetään aktivoimaan THC ja muut kannabinoidit sekä terpeenit niiden kiehumispisteidensä tienoille, mikä mahdollistaa lähes täyden annoksen kutakin yhdistettä.

• Uunimenetelmä

Yleisin dekarboksylaatiomenetelmä – erityisesti kannabisherkkuja valmistettaessa – on yksinkertaisesti sen "paistaminen" uunissa. Tähän menetelmään kuuluu muutama vaihe:

1. Hienonna kannabiksesi niin hienoksi, että voit levittää sen tasaisesti ohuelle pinnalle.
2. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
3. Kaada kannabiksesi paperille varmistaen, että se on levitetty tasaisesti.
4. Esilämmitä uuni 115 ℃:een ja aseta pelti uuniin noin 45 minuutiksi sekoittaen kannabista noin puolessa välissä.

Tämän prosessin aikana on tärkeää kiinnittää huomiota uunisi lämpötilaan. Budien kypsentäminen korkeammassa lämpötilassa voi kuulostaa menetelmältä, jolla homma hoituisi nopeammin, mutta todennäköisesti se vain heikentäisi kannabinoideja ja terpeenejä niin, että kannabiksesi saattaisi pilaantua jopa käyttökelvottomaksi. Pilven kypsyttämistä alhaisemmalla lämpötilalla ja pidemmän aikaa pidetään yleisesti turvallisimpana ja tehokkaimpana keinona dekarboksyloida kannabista.

Vaikka tämä onkin useimmin käytetty menetelmä (ja monet pitävät sitä myös helpoimpana), on olemassa monia muitakin tapoja dekarboksyloida kannabista.

• Mikroaaltouunimenetelmä

Jos sinulla ei ole 45 minuuttia aikaa kypsyttää pilveäsi uunissa, niin tämä menetelmä on täydellinen vaihtoehto. Vaikka se vaatii hieman enemmän osallistumista, voit käyttää kätevästi vanhaa kunnon mikroasi dekarboksyloidaksesi kannabiksesi vain muutamassa minuutissa. Näin se tapahtuu:

1. Kuten edellisessä menetelmässä, jauha pilvesi keskitasoisen hienoksi. Aseta se sitten mikron kestävään kulhoon tai tarjottimelle.
2. Laita mikroon ja teho KORKEALLE noin 90 sekunnin ajaksi.
3. Ota kannabiksesi mikrosta ja haistele sitä. Sen tulisi haista pistävälle, muttei palaneelle. Jos se ei vielä haise tältä, niin sekoita ja aseta kulho takaisin mikroon vielä 60–90 sekunniksi.

Kannabiksen dekarboksyloiminen mikrossa on hieman monimutkaisempaa kuin uunia käytettäessä, sillä et kykene kontrolloimaan lämpötilaa. Lisäksi mikrot ovat keskenään huomattavankin erilaisia, joten voi olla että sinun täytyy tehdä asioita hieman eri tavalla riippuen mikron tyypistä ja mallista.

Jos olet huolissasi pilvesi polttamisesta tätä menetelmää käyttäessäsi, harkitse alempaa tehoasetusta ja budien kypsentämistä hieman pidempään. Pidä budejasi aina silmällä varmistaaksesi, etteivät ne pala, ja tarkista haistelemalla, ovatko ne dekarboksyloituneet kunnolla.

Valitsitpa minkä tahansa tavan dekarboksyloida pilvesi, niin muista: toimi hitaasti ja varovasti. Jos käytät korkeita lämpötiloja lämmittääksesi kannabiksesi nopeasti, aiheutat samalla riskin sekä kannabinoidien että terpeenien palamiselle. Tämä voi mahdollisesti pilata sekä pilvesi tehokkuuden että aromin. Pysyttele siis alemmissa lämpötiloissa ja ota aikasi, niin lopputuloksena on täydellisesti aktivoitua pilveä, joka on valmis käytettäväksesi lempiresepteissäsi.

• Vakuumikypsennysmenetelmä

Tämä menetelmä on kenties toiseksi mieluisin menetelmämme kannabiksen dekarboksylointiin heti uunimenetelmän jälkeen. Johtuen siitä, että vesi kiehuu 100 ℃:ssa, on tätä menetelmää käyttämällä kirjaimellisesti mahdotonta polttaa pilvensä pilalle. Lisäksi käytät menetelmässä lämpömittaria, joten pystyt kontrolloimaan tarkasti lämpötilaa varmistaen sen, että aktivoit kaikki budisi kannabinoidit.

Näin dekarboksyloit pilvesi käyttäen vakuumikypsennysmenetelmää (sous vide -menetelmää):

1. Jauha budisi koostumukseltaan keskitasoisen hienoksi ja aseta se vakuumipussiin ja tyhjiösulje pussi.
2. Jos käytettävänäsi on sous vide -kypsennin, aseta se 95 ℃:een lämpötilaan. Aseta pussisi kypsentimeen ja kypsennä noin tunnin ajan. Jos sinulla ei ole kypsennintä, voit täyttää kasarin vedellä ja kiehauttaa sen kuumalla levyllä.
3. Kun vesi kiehuu, laske lämpöä ja käytä lämpömittaria pitääksesi veden lämpötilan 95–100 ℃:ssa.
4. Aseta pilveä sisältävä vakuumipakattu pussi veteen ja keitä noin 60 minuuttia.

Maltti on valttia vakuumikypsennysmenetelmää käytettäessä. Tämä menetelmä kestää huomattavasti kauemmin kuin listamme muut, mutta tulokset ovat hyvin tasalaatuisia.

• Luonnollinen menetelmä

On tarpeen myös mainita, että kannabis dekarboksyloituu luonnostaan ajan mittaan, jos sen annetaan olla. Sen altistuminen luonnonvoimille riittää muuttamaan THCA:ta pikkuhiljaa THC:ksi ja THC:n kannabinoidi CBN:ksi. Tämä prosessi on kuitenkin äärimmäisen pitkä, joten lämpöä tarvitaan lähes varmuudella sen vauhdittamiseksi. Valitsitpa sitten minkä menetelmän tahansa, on dekarboksylaatio ensiarvoisen tärkeää kuuluisan THC:n psykotrooppisten tehojen vapauttamiseksi.