Masennus on laajalle levinnyt mielenterveyden häiriö, josta kärsii pelkästään Yhdysvalloissa 16,2 miljoonaa aikuista. Euroopassa noin 25 % väestöstä kärsii joko masennuksesta tai ahdistuksesta. Joidenkin ihmisten kohdalla masennus tulee ja menee. Toisten kohdalla taas masennus on jatkuvasti läsnä elämässä elämänlaatua merkittävästi heikentäen. Masennuksen taloudelliset vaikutukset lasketaan vuositasolla miljardeissa, mutta vielä suurempi on masentuneiden tragedia henkilökohtaisella tasolla sen viedessä kyvyn tuntea onnellisuutta. Lääketieteelliset hoidot nojaavat ennen kaikkea lääkkeisiin, jotka kyllä saattavat parantaa joidenkin oloa, mutta mahdollisesti pahentavat toisten tilannetta. Monet ihmiset kääntyvät masennuksen kourissa kannabiksen puoleen helpotusta etsiessään. Tiede on jo todistanut kannabiksen hyödyt useiden erilaisten sairauksien ja niiden oireiden hoidossa ja lievityksessä, mutta voisiko siitä olla apua masennusta vastaan?

MITÄ MASENNUS ON JA MIKÄ SITÄ AIHEUTTAA?

Kaikki meistä tuntevat olonsa aika ajoin surullisiksi. Stressi, ahdistus ja tunne-elämän kolhut voivat ajoittain vetää mielen matalaksi. Useimmiten kuitenkin suru lopulta väistyy ja elämä ja mieliala palautuvat normaaleille urilleen. Masennus on kuitenkin eri asia kuin suru. Masennus on krooninen mielenterveyden häiriötila, josta ylipääseminen voi kestää kuukausia tai vuosia. Siitä kärsivät eivät parane vain “ottamalla itseään niskasta kiinni” tai “lähtemällä ulos raittiiseen ilmaan”.

MAHDOLLISIA MASENNUKSEN LAUKAISEVIA TEKIJÖITÄ

Masennuksen taustalla olevat syyt ovat monimutkainen kokonaisuus. Laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi stressaava tapahtuma, kuten läheisen kuolema, vakava sairaus tai lapsen syntymä. Toisilla taas pienempien takaiskujen sarja voi toimia masennukseen sysäävänä voimana. Masennukseen sairastumisen riski kasvaa, jos alkoholia tai huumausaineita käytetään helpottamaan pahaa oloa.

Joissain tapauksissa masennukseen sairastumiselle on mahdotonta määrittää varsinaista syytä. Geneettiset tekijät ja persoonallisuus näyttelevät roolia myös masennuksen synnyssä. Yksi mahdollinen selitys on serotoniinin tai muiden aivon välittäjäaineiden alhaiset tasot. Tutkimuksissa on todettu, että hippokampus – oppimiseen ja muistiin linkittyvä aivojen alue – on pienempi masentuneilla ihmisillä. Syyn tähän on arveltu voivan olla stressissä, joka tukahduttaa uusien neuronien tuotantoa.

MASENNUKSEN TYYPILLISIÄ OIREITA

Masennus voi ilmetä monella eri tapaa. Joskus sen oireet voivat olla lieviä ja toisinaan taas hyvin vaikeita. Yleisiä oireita ovat mm. 

  • Jatkuva alakulo tai suru
  • Motivaation puute ja apaattisuus
  • Alhainen itsetunto
  • Unettomuus
  • Levottomuus
  • Keskittymisvaikeudet
  • Ylensyönti tai ruokahalun menetys
  • Pitkäkestoiset kivut ja kolotukset
  • Toivottomuuden tunne
  • Pelko ja itkuisuus
  • Ärtymys
  • Kyvyttömyys nauttia elämästä
  • Itsetuhoiset ajatukset

MASENNUKSEN TYYPILLISIÄ OIREITA

PERINTEISET MASENNUKSEN HOITOKEINOT

Masennukseen on lukuisia perinteisiä hoitokeinoja. Sovellettavien hoitokeinojen laatu riippuu masennuksen vakavuudesta. Lievään tai keskivaikeaan masennukseen voidaan ehdottaa hoitokeinoksi esimerkiksi mielialaa kohottavaa liikuntaa. Mielenkiintoisena yksityiskohtana aerobinen liikunta voi edesauttaa mielialan paranemista kehon sisäisten endokannabinoidien tuotantoa edistämällä. Ilmiö tunnetaan nimellä “runner’s high”[1]. Monet masentuneet turvautuvat myös kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, jonka teho perustuu ajatuskulkujen ja -mallien muuttamiseen.

Keskivaikean tai vaikean masennuksen hoitoon määrätään usein masennuslääkkeitä. Markkinoilta löytyy yli 30 erilaista masennuslääketyyppiä, joista tunnetuimpiin kuuluva selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet.

SSRI-lääkkeiden teho perustuu elimistössä kiertävän aivojen välittäjäaineen serotoniinin tason nousuun. Ne rajoittavat serotoniinin imeytymistä takaisin presynaptisiin hermosoluihin, joka lisää kierrossa olevan serotoniinin määrää. Nämä lääkkeet ovat tehokkaita joidenkin potilaiden mielialan tasaamisessa, mutta niillä on havaittu myös pitkä lista negatiivisia sivuvaikutuksia, kuten pahoinvointi, oksentelu, hermostuneisuus, huimaus, seksuaalielämän häiriöt, levottomuus ja sekavuus.

Nämä keinot auttavat joitakin ihmisiä pärjäämään masennuksen kanssa tai jopa selättämään sen, mutta toisille niistä ei ole apua. Tänä päivänä apua etsitään myös muista suunnista ja keinoista, ja näiden keinojen joukossa on kannabis.

KANNABIS, MASENNUS JA ENDOKANNABINOIDIJÄRJESTELMÄ

Jos olet polttanut kannabista, olet luultavasti myös tietoinen miten hyväksi se voi saada olon. Bongihitti tai jointti voi piristää mielialaa ja saada aikaan hervottomia naurukohtauksia. Joidenkin lajikkeiden aikaansaama euforinen olotila voi kestää tuntikausia. Toiset lajikkeet taas omaavat rentouttavia vaikutuksia, jotka voivat auttaa rauhoittumaan ja poistaa stressiä. Toisaalta on olemassa myös lukemattomia esimerkkejä tapauksista, joissa kannabis on aiheuttanut ahdistuneisuutta tai paniikkikohtauksia.

Kannabis vaikuttaa eri ihmisiin hyvin eri tavalla, joten mitenkään takuuvarmoja eivät sen mielialaa kohottavat vaikutukset ole. Tästä syystä siitä ei ole apua kaikille masennuksen kanssa painiskeleville.

Tutkimus on selvittänyt kannabiksen vaikutusta masennukseen. Ennen kuin sukellamme syvemmälle tähän aiheeseen, on syytä tehdä muutama oleellinen huomio. Kannabiksen vaikutukset masennukseen vaihtelevat. Kasvi itsessään ei aktivoi keskushermostoa, mutta kymmenet sen sisältämät aktiiviset komponentit tekevät näin.

Jottei asia olisi liian yksinkertainen, on hyvä ymmärtää, että eri lajikkeiden pitoisuudet näiden molekyylien suhteen vaihtelevat runsaasti. Jotkut lajikkeet sisältävät runsaasti psykotrooppista kannabinoidia THC:tä, kun taas toisissa suurinta roolia näyttelee psykotrooppisista vaikutuksista vapaa CBD. Näiden lisäksi kannabiksessa voi olla toista sataa kannabinoidia ja saman verran terpeenejä, joista kaikilla on omat vaikutuksensa. Näistä lähtökohdista voidaan vain todeta, että kysymys “voiko kannabis vaikuttaa masennukseen?” on huonosti muotoiltu ja riittämätön. Tärkeämpää olisikin tunnistaa yksittäisten molekyylien vaikutukset sekä niiden väliset summautuvat synergiset vaikutukset.

Bubble Kush

Bubble Kush

Bubble Kush

Genetic background Bubble Gum x O.G. Kush
Yield indoor 550 - 600 gr/m2
Height indoor 80 - 140 cm
Flowering time 7 - 8 weeks
THC strength THC: 19% (aprox.) / CBD: Low
Blend 20% Sativa, 80% Indica, 0% Ruderalis
Yield outdoor 600 - 650 g/per plant (dried)
Height outdoor 160 - 200 cm
Harvest time Late September
Effect Stoned, physically and mentally
 

Buy Bubble Kush

 

MITÄ TIEDE SANOO ASIASTA

Valitettavasti kattavat tutkimukset aiheesta puuttuvat. Nykytieto näistä monimutkaisista mekanismeista on pinnallista. Sen sijaan tutkimusten perusteella on pystytty kartoittamaan miten CBD ja THC yksittäin voivat vaikuttaa mielialaan.

Näiden molekyylien aivoihin kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi on tärkeää ymmärtää endokannabinoidijärjestelmästä (ECS) ja sen toiminnasta. ”Endo” etuliite tarkoittaa sisäistä ja ”kannabinoidi” viittaa kemikaaleihin, jotka vaikuttavat endokannabinoidijärjestelmän reseptoreille. Endokannabinoidijärjestelmä muodostuu joukosta reseptoreita, joita löytyy ympäri kehon erilaisista solutyypeistä. Toistaiseksi tiede on tunnistanut kaksi reseptorityyppiä, CB1- ja CB2-reseptorit.

Endokannabinoidijärjestelmän osiksi luetaan myös erikoistuneet aivojen välittäjäaineet, jotka sitoutuvat järjestelmän reseptoripaikoille sen toimintaan vaikuttaen. Näitä molekyylejä kutsutaan endokannabinoideiksi, ja niitä tunnetaan kaksi, anandamidi ja 2-AG. Kannabiskasvista löytyvät kannabinoidit voivat sitoutua tai vaikuttaa näille samoille reseptoreille, kiitos niiden samantapaisen kemiallisen rakenteen. Kannabiksesta – ja muista kasveista – löytyviä kannabinoideja kutsutaan fytokannabinoideiksi.

Niin Anandamidi kuin 2-AG:kin näyttelevät merkittävää roolia dopaminergisessä järjestelmässä, ja vaikuttavat tätä kautta mielialaan. Molemmat molekyylit sitoutuvat CB1-reseptorille tietyissä hermosoluissa dopamiinin vapautumista edistäen.

THC eli tetrahydrokannabinoli on modernien lajikkeiden tärkeimpiin kuuluva ainesosa. Molekyyli aiheuttaa psykotrooppisia vaikutuksia sitoutumalla CB1-reseptorille keskushermostossa. Lyhyellä aikajänteellä tämä kannabinoidi voi taittaa terän masennuksen tunteilta kiihdyttämällä solun dopaminergistä aktiivisuutta[2]. Tämä saa neuronit tuottamaan ja vapauttamaan suurempia määriä dopamiinia, joka puolestaan voi parantaa mielialaa ja motivaatiota.

The Journal of Affective Disorders -julkaisussa julkaistu tutkimus totesi kannabiksen voivan laskea merkittävästi masentuneisuutta[3], ahdistuneisuutta ja stressiä. Tutkijat käyttivät Strainprint-sovelluksen keräämiä tietoja perehtyäkseen tiettyjen lajikkeiden vaikutuksiin masennukseen, ahdistuneisuuteen ja stressiin. Data osoitti kannabista käyttävien kokeneen 50 % laskun masennuksessa ja 58 % pudotuksen ahdistuneisuudessa ja stressissä kannabiksen käytön jälkeen.

THC ei ole ainut kannabinoidi, josta voisi olla apua masennuksen hoidossa. Tutkijat nimittäin havaitsivat, että korkean CBD-pitoisuuden ja alhaisen THC-pitoisuuden omaavat lajikkeet omasivat suuremman vaikutuksen masentuneisuutta mittaaviin mittaristoihin. Korkean THC-pitoisuuden ja alhaisen CBD-pitoisuuden lajikkeilla puolestaan havaittiin suurempia vaikutuksia, mitä stressitasoon tulee.

Kerätty data antaa viitteitä, että CBD saattaisi olla tehokkaampi apu kamppailussa masennuksen oireita vastaan. Molekyylin antidepressiivisten ominaisuuksien taustalla saattaa olla serotoniini[4], aivojen välittäjäaine, joka säätelee mielialaa. CBD:n uskotaan sitoutuvan 5-HT1A-serotoniinireseptorille[5].

MITÄ TIEDE SANOO ASIASTA

CBD ei sitoudu CB1-reseptoreille eikä täten vaikuta dopaminergisiin neuroneihin THC:n tapaan. Sen sijaan CBD:n tiedetään olevan epäsuora CB1-reseptorien agonisti. Tämä tarkoittaa, että CBD voi lisätä endokannabinoidi anandamidin määrää säätelemällä sitä hajottavan entsyymin määrää. Kohonneet anandamidipitoisuudet sitoutuvat hajotuksen hidastuessa suuremmassa määrin CB1-reseptorille, jossa ne aiheuttavat THC:hen rinnastettavia vaikutuksia.

Kannabista masennuksen hoidossa koskevaa tutkimusta voi kuvailla lupaavaksi. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, ja sitä voisikin kuvata kaksiteräiseksi miekaksi.

KANNABIS JA MASENNUS: MONIMUTKAINEN VUOROVAIKUTUSSUHDE

Tieteellisten tutkimusten joukosta löytyy siis tukea kannabiksen käytölle masennuksen hoidosta, mutta osa tutkimuksista on päätynyt myös päinvastaisia tuloksiin. Akuutti altistus THC:lle – pilvi – voi buustata dopamiinin tuotantoa lyhyellä aikavälillä, mutta kroonisen käytön on havaittu voivan häiritä dopaminergistä järjestelmää[6]. Pitkäaikainen käyttö voi heikentää aivojen vastetta dopamiinille, joka puolestaan saattaa heikentää aivojen palkitsemisjärjestelmien tehoa ja vaikuttaa motivaatioon.

Kuten tässäkin artikkelissa on moneen kertaan todettu, ei kannabis ole pelkkä THC. CBD on osoittanut omaavansa potentiaalia masennuksen oireiden hoidossa, ja tämän lisäksi tutkijoilla on vielä 100+ korkeintaan pintapuolisesti tunnettua kannabinoidia tutkittavanaan. Lainsäädännön salliessa voi olla järkevää keskustella asiasta asiana perehtyneen lääkärin kanssa, mutta nykytilanteen vallitessa tämä voi olla järkevää tehdä anonyymisti. Jos arvelet kannabiksen voivan mahdollisesti auttaa sinua, kannattaa perehtyä tähän listaan lajikkeista, jotka saattavat auttaa helpottamaan joitain oireita.

External Resources:
  1. Wired to run: exercise-induced endocannabinoid signaling in humans and cursorial mammals with implications for the ‘runner’s high’ | Journal of Experimental Biology https://jeb.biologists.org
  2. The effects of Δ 9 -tetrahydrocannabinol on the dopamine system | Nature https://www.nature.com
  3. A naturalistic examination of the perceived effects of cannabis on negative affect - ScienceDirect https://www.sciencedirect.com
  4. Antidepressant-like effect induced by Cannabidiol is dependent on brain serotonin levels. - PubMed - NCBI https://www.ncbi.nlm.nih.gov
  5. Agonistic Properties of Cannabidiol at 5-HT1a Receptors | SpringerLink https://link.springer.com
  6. The effects of Δ 9 -tetrahydrocannabinol on the dopamine system | Nature https://www.nature.com
Vastuuvapautuslauseke:
Tämä artikkeli on tehty puhtaasti opetustarkoituksessa. Artikkelin sisältämät tiedot on kerätty ulkoisista lähteistä.

OLETKO 18-VUOTIAS TAI YLI?

RoyalQueenSeeds.com sivuston sisältö soveltuu vain aikuisille ja on täten varattu vain 18-vuotiaille ja sitä vanhemmille.

Pidä huoli, että olet ajan tasalla asuinmaasi vallitsevan lainsäädännön suhteen.

Klikkaamalla SISÄÄN vahvistat
olevasi yli
18-vuotias